Näkökulmia näkymättömyyteen. Euroopan komission ja Euroopan parlamentin suomalaistulkkien suhtautuminen näkymättömyyden normiin.

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään Euroopan unionille työskentelevien suomalaistulkkien suhtautumista tulkkeihin kohdistuvaan näkymättömyyden normiin. Lisäksi tutkielmassa kartoitetaan, millä tavoin Euroopan unionin tulkkaustoiminnassa viestitään tulkkeihin kohdistuvista normeista, erityisesti näkymättömyyden normista. Koska tutkimuksen lähtökohtana on tarkastella simultaanista konferenssitulkkausta tilannesidonnaisena toimintana ja tulkkia osana vuorovaikutusta, käsitellään työssä lisäksi tulkkien näkemyksiä tulkkauskopin vaikutuksesta viestintään. Tutkimusaineisto koostuu kuuden suomalaistulkin haastattelusta. He työskentelevät freelancer-työsuhteessa Euroopan komission tulkkauksen pääosastossa ja parlamentin tulkkaus- ja konferenssitoiminnan pääosastossa tai virkamiehinä Euroopan komissiossa. Aineistosta luoki-teltiin erilaisia ilmiöitä, joissa tulkki voi vaikuttaa siihen, toimiiko hän näkymättömyyden normin mukaisesti vai rikkooko sen rajoja. Näihin ilmiöihin liittyi kolme eri positiota, jotka kuvastivat tulkin suhtautumista näkyvyyteen: tulkki joko saa näkyä, saa näkyä rajoitetusti tai ei saa näkyä. Tutkielmassa havaittiin, että haastateltujen tulkkien suhtautuminen tulkin näkymättömyyteen vaihtelee eri tilanteissa. Alkuperäisen puheenvuoron tyylin lieventämiseen suhtauduttiin kielteisimmin. Hyväksyvimmin suhtauduttiin puolestaan tulkin tekemiin lisäyksiin. Suhtautuminen tulkkauskoppiin vaihteli runsaasti. Osa tulkeista koki sen myönteisenä viestintäympäristönä, osalle viestintä samassa tilassa vuorovaikutustilanteen muiden osapuolten kanssa olisi luontevampaa. Tutkimuksessa selvisi myös, että Euroopan unionin instituutiot vahvistavat tulkkausta koskevia normeja erityisesti rekrytoimalla niitä noudattavia tulkkeja sekä arvioimalla tulkkien toimintaa. Analyysin perusteella voidaan nostaa esiin myös joitakin yleisempiä tekijöitä, jotka vaikuttavat konferenssitulkin näkyvyyteen. Viestintätilanteen poliittisuus ja tulkin emotionaalinen etäisyys käsiteltävänä olevaan aiheeseen vahvistavat tulkin näkymättömyyttä. Näkyväksi tulkki voi puolestaan tulla silloin, kun hänen toimintaansa ohjaa jokin toinen normi tai kun hän pyrkii muodostamaan tulkkauksesta tasapainoisen kokonaisuuden. Myös tulkin institutionaalinen ja yhteiskunnallinen status voi ajoittain tukea tulkin näkymättömyyttä. Asiasanat:Tulkkaus, konferenssitulkkaus, simultaanitulkkaus, tulkin näkymättömyys, tulkkauksen normit, Euroopan union