Pienyrityksen riskinarviointi työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyönä. Työterveyshoitajien kokemuksia uuden toimintamallin käyttöönotosta.

Uudistettu työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa kaikkia työpaikkoja selvittämään ja arvioimaan työn vaarat eli tekemään riskinarviointia. Siitä huolimatta erityisesti pienissä yrityksissä lain velvoittamaa riskinarviointia tehdään vähän. Koska työterveyshuollolla on tietoa työpaikan tilasta ja asiantuntemusta vaarojen ja haittojen arvioinnista, työterveyshuolto voisi osallistua aktiivisemmin pienten työpaikkojen riskinarviointiin tekemällä yhteistyötä yrityksen kanssa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kokemuksia Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen MIRA-hankkeen ”Mikroyrityksen riskinarvioinnin toteuttaminen työterveyshuollon toimesta työpaikkaselvityksen osana” aikana kehitetyn uuden riskinarviointimallin soveltamisesta käytäntöön. Kysymyksessä oli laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkimuksen kohteena oli työterveyshuollon osallistuminen pienyrityksen riskinarviointiin työpaikkaselvityksen osana. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla haastattelemalla viittä uuden toimintamallin kehittämiseen osallistunutta työterveyshoitajaa. Haastatteluaineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysin ja teemoittelun periaatteita. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli kehittävä työntutkimus, jonka menetelmistä käytettiin toimintajärjestelmän ja ekspansiivisen oppimisen mallia. Toimintajärjestelmän mallia käyttäen jäsennettiin riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen toteutumista yleensä pienissä yrityksissä ja mallinnettiin kehittämisen kohteena olevaa uutta riskinarviointimallia, jossa työterveyshuollon työpaikkaselvitys ja työpaikan riskinarviointi on yhdistetty. Ekspansiivisen oppimissyklin avulla tutkittiin uuden toimintamallin rakentamisen ja käyttöönoton aikana tapahtuvaa oppimista ja kuvattiin työterveyshoitajien kokemuksia muutosprosessin aikana. Tutkimustulosten mukaan toimintamallista ei ole vielä muodostunut vakiintunutta käytäntöä, mutta riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen yhdistämisestä on saatu myönteisiä tuloksia. Kehittämishankkeen seurauksena riskinarviointi on näkynyt enemmän mallin kehittämiseen osallistuneiden työterveyshoitajien työssä. Riskinarviointi otetaan useammin esiin asiakasyrityksen kanssa ja riskinarvioinnin merkitys yritysten toiminnassa koetaan aikaisempaa tärkeämpänä. Tutkimukseen osallistuneet työterveyshoitajat pitivät MIRA-hankkeen tuloksena syntynyttä riskinarviointilomaketta pienyrityksille soveltuvana ja toimivana välineenä riskien kartoittamiseen ja arviointiin. Lisäksi riskinarviointilomake jäsensi käynnin etenemistä ja teki toiminnasta systemaattista. Tutkimus osoitti, että riskinarviointi ja työpaikkaselvitys oli mahdollista toteuttaa samanaikaisesti. Haasteena koettiin pienyritysten asenne ja puutteelliset tiedot työturvallisuuslain mukaisesta riskinarvioinnista. Tutkimustulosten mukaan työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö syvensi riskinarviointia. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi tarvitaan edelleen työterveyshuollon ja työpaikan aktiivista yhteistyötä. Asiasanat:työterveyshuolto, työpaikkaselvitys, riskinarviointi, mikroyritys, kehittävä työntutkimu