Alakoulun kieliopin opetuksen kehittäminen

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kieliopin opetuksen kehittämistä alakoulussa etenkin kielentämisen näkökulmasta. Tarkoituksena oli pohtia sitä, mitkä voisivat olla niitä keinoja, joiden avulla kieliopin opetus voisi kehittyä nykyisestä, usein pinnalliseksi jäävästä muodostaan. Näinä keinoina työssä tarkasteltiin kirjallista ja suullista kielentämistä, ongelmanratkaisutyyppistä lähestymistapaa sekä keskustelevaa oppimistyyliä. Tutkimuksen pääpaino oli kuitenkin kielentämisessä, jota aiemmin on tutkittu matematiikan opetuksessa, äidinkielen osalta sitä on tutkittu verrattain vähän. Peruslähtökohtana tutkimuksessa oli, että oman ongelmanratkaisuprosessin tuominen näkyväksi auttaa käsitteiden kokonaisvaltaisessa hahmottamisessa. Tutkimuksessa nostetaan esille kielentäminen yhtenä keinona tuoda ongelmanratkaisuprosessia näkyväksi. Ongelmanratkaisuprosessi edellyttää metakognitiivisia taitoja, joten kyky suunnitella ja ohjata omaa oppimistaan on yksi oleellinen asia ongelmanratkaisuprosessin onnistumisessa. Metakognitiivisten taitojen kehittyessä oppilas oppii reflektoimaan omaa suoritustaan. Oppilas oppii tiedostamaan ja tarkastelemaan omaa älyllistä toimintaansa ja ohjaamaan ajatteluaan. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Kielentämistä tarkasteltiin kahden aineiston perusteella, jotka molemmat kerättiin Hämeenlinnan normaalikoulun eräiltä viidensiltä luokilta. Suullisen kielentämisen aineisto kerättiin kandidaatin tutkielmaa varten syksyllä 2009 ja kirjallisen kielentämisen aineisto keväällä 2011. Kirjallisen kielentämisen aineisto koostui lauseenjäsennykseen liittyvistä tehtävistä. Tutkimusaineistoja analysoitiin sekä sisällönanalyyttisin että keskustelunanalyyttisin menetelmin. Analyysien perusteella näyttää siltä, että oppilaat käyttävät jonkin verran opittuja strategioita ja käsitteitä sekä apukysymyksiä kielentäessään vastauksia. Kielentämään ohjaavat tehtävät auttavat sekä oppilasta itseään että opettajaa näkemään oppilaan ajatusprosessia. Analyysien perusteella voidaan myös todeta, että erilaiset tehtävätyypit ohjaavat oppilasta jossain määrin erilaiseen kielentämiseen. Keskeinen tulos tutkimuksessa oli, että erilaiset työskentelytavat ja tehtävätyypit vaikuttavat siihen, kuinka oppilas kielentää vastauksiaan. Kielentämisen avulla oppilas mahdollisesti jäsentää ajatteluaan paremmin. Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten tehtävätyyppien vaikutusta oppilaan ongelmanratkaisuprosessiin ja kielentämiseen. Tehtävätyyppi, joka ohjasi ”reitin” kertomiseen, tuotti eniten kirjallista kielentämistä. Suullista kielentämistä lisäsivät myös keskusteleva oppimistyyli ja parityöskentely. Asiasanat: kielioppi, lauseenjäsennys, kielellinen ajattelu, kirjallinen kielentäminen, suullinen kielentäminen, keskusteleva oppimistyyli, metakognitiiviset taidot, ongelmanratkais