Konsensus vai kompromissi? - Näkemyksiä vuorovaikutteisesta suunnittelusta Kemijärven säännöstelyn kehittämisessä

Tutkimuksen aiheena on vuorovaikutteinen suunnittelu Kemijärven säännöstelyn kehittämisprojektissa. Vuorovaikutteisella suunnittelulla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa toimintaa, jolla saatetaan ihmiset mukaan heitä itseään koskevien hankkeiden suunnittelu- ja kehittämistyöhön. Vuorovaikutteisesta suunnittelusta on nopeasti tullut osa nykyistä suunnittelua ja päätöksenteon valmistelua ja sen kasvavaa käyttöä on perusteltu ihmisten demokraattisena oikeutena osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Ympäristöongelmia ratkottaessa vuorovaikutteinen suunnittelu tarjoaa vaihtoehdon ylhäältä alas suunnatulle hallintomallille ja sen kautta on mahdollista luoda kestäviä päätöksiä, joihin kansalaiset pystyvät paremmin sitoutumaan. Kasvavat haasteet ympäristöongelmien ratkomisessa ovat omalta osaltaan lisänneet vuorovaikutteisen suunnittelun käyttöä. Kansalaisia osallistamalla pyritään lieventämään ympäristökysymyksiin liittyviä konflikteja. Kemijärveä on säännöstelty 1960-luvulta lähtien ja järven seitsemän metrin säännöstelyväli on Suomen suurin. Säännöstelyn myötä Kemijärvi on luonnonolosuhteiltaan muuttunut merkittävästi; rannat vyöryvät, lintu- ja kalakannat ovat romahtaneet ja vaihtelevan vedenkorkeuden irrottamat kannot rumentavat järvimaisemaa. Paikalliset asukkaat ovat katkeria säännöstelyn haitoista säännöstelystä vastaavalle Kemijoki Oy:lle ja konflikti osapuolten välillä on jatkunut vuosikymmeniä. Vuonna 2000 Kemijärvellä käynnistettiin vesilain mukainen yhteistyömenettely, johon osallistui viranomaistahojen lisäksi paikallisia asukkaita, sekä Kemijoki Oy:n edustaja. Projektin tarkoituksena oli yhteistoimin kehittää säännöstelyä parempaan suuntaan ja vähentää siitä aiheutuvia haittoja. Ryhmässä luotiin yhteiset suositukset vuonna 2005, joilla Kemijärven säännöstelystä aiheutuvia haittoja voitaisiin vähentää. Suositusten toteuttamista seuraamaan perustettiin oma seurantaryhmä. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, miten vuorovaikutteinen prosessi Kemijärvellä toteutui. Asetelma projektille oli haastava osapuolten välillä vallinneen epäluottamuksen vuoksi, eikä prosessi ollut ongelmaton. Työssäni käyn läpi mitä haasteita Kemijärven vuorovaikutteisessa prosessissa ilmeni ja minkälaisia positiivisia tavoitteita projektin onnistui saavuttaa. Tutkimukseni aineisto koostui seurantaryhmäläisille tehdyistä teemahaastatteluista. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä käytetään vuorovaikutteista suunnittelua koskevaa kirjallisuutta. Kemijärvellä keskeisiksi ongelmiksi vuorovaikutteisessa prosessissa nousivat Kemijoki Oy:n joustamattomuus neuvotteluissa, toimijoiden väliset voimasuhteet sekä osallistujien passiivisuus. Kemijoki Oy pystyi isompana toimijana ohjailemaan prosessia haluamaansa suuntaan, eikä prosessissa pystytty oikeasti neuvottelemaan yhteisestä ratkaisusta. Toisaalta myös paikallisia asukkaita ja Kemijärven kaupunkia moitittiin passiivisuudesta suositusten toteuttamisessa. Vuorovaikutteinen prosessi sisälsi kuitenkin myös positiivisia piirteitä, sillä sen kautta luotiin keskusteluyhteys paikallisten asukkaiden ja voimayhtiön välille ja ryhmän sisällä suhteet osapuolten välillä paranivat. Ryhmän kokouksissa asioista keskusteltiin avoimesti ja paikalliset kokivat saaneensa paljon uutta tietoa säännöstelyyn liittyvistä asioista. Kemijärvellä vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi hyvistä tavoitteistaan huolimatta typistyi keskustelupajaksi, sillä Kemijoki Oy:n ei oikeasti tarvinnut neuvotella omista intresseistään. Kemijärvellä toteutuneet kunnostukset jäivät vähäisiksi, eikä järven tilassa toistaiseksi ole havaittavissa merkittäviä muutoksia. Suurin osa prosessiin osallistuneista ihmisistä oli kuitenkin sitä mieltä, että vaikka vuorovaikutteinen prosessi ei onnistunutkaan toivotulla tavalla, se oli kuitenkin parempi vaihtoehto pitkälle oikeusprosessille. Kemijärven esimerkin perusteella voidaan todeta, ettei vuorovaikutteinen suunnittelu aina onnistu ratkaisemaan ympäristökonflikteja, mutta se on kuitenkin ainut keino luoda kestäviä ja tasa-arvoisia päätöksiä. Asiasanat:Vuorovaikutteinen suunnittelu, osallistuminen, konsensus, Kemijärven säännöstel