Sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan selonteot ja niiden valmisteluprosessi Suomen suurimmissa kaupungeissa

Sisäinen valvonta on olennainen osa hyvää hallintotapaa. Sisäisen valvonnan tarkoitus on varmistaa kunnan toiminnan säännöstenmukaisuus, taloudellisuus ja tuloksellisuus, päätösten perusteena olevan tiedon riittävyys ja luotettavuus sekä omaisuuden ja voimavarojen turvaaminen. Konsernivalvonta vastaa asiallisesti sisäistä valvontaa, mutta valvonnan kohteina ovat kunnan toimintayksiköiden sijaan kunnan konserniyhteisöt, joiden piirissä yhtä suurempi osa kunnan palveluista järjestetään. Kuntien on tullut Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen perusteella vuodesta 2008 sisällyttää toimintakertomukseensa selonteot sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Selonteoissa tulee kuvata valvonnan järjestämistä, valvonnassa mahdollisesti havaittuja puutteita valvonnan kohdealueittain sekä taloussuunnittelukaudelle suunniteltuja kehittämistoimenpiteitä. Tässä tutkielmassa perehdytään Suomen seitsemän suurimman kaupungin sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan selontekojen laadintaprosessiin sekä verrataan selontekoja toisiinsa ja kuntajaoston yleisohjeeseen nähden. Lisäksi vertaillaan kuntakohtaisesti selontekojen kehitystä vuodesta 2008. Tutkimuksen tulosten perusteella havaitaan, että sisäisen valvonnan arviointiprosessi on kaupungeissa samantapainen. Ensin valvonnan tasoa arvioidaan hallintokuntakohtaisesti, minkä jälkeen sisäisen tarkastuksen yksikkö tai muu taho laatii kaupungin selonteon. Itse selonteot eroavat toisistaan erityisesti havaittujen puutteiden raportoinnin osalta. Erilaisten selontekojen taustalla voi olla myös erilaisia näkemyksiä sisäisestä valvonnasta, sillä kaikkien raportoitujen puutteiden syyt eivät liene pelkästään valvontajärjestelmästä johtuvia. Konsernivalvonnan arviointikäytännöt vaihtelevat kunnittain sisäisen valvonnan arviointia enemmän. Kaikissa kaupungeissa konsernivalvonnan tasoa ei arvioida systemaattisesti, ja toisissa kaupungeissa arviointi suoritetaan konsernijohdon toimesta ja toisissa tytäryhteisöjen johdon toimesta. Tytäryhteisöjen johdon näkemykset toimivasta konserniohjauksesta ja -valvonnasta saattavat erota konsernijohdon näkemyksistä, sillä tytäryhteisöjen sisäinen valvonta ja riskienhallinta muodostavat vain osan konsernivalvonnasta. Konsernivalvonnan selonteoissa ei kuitenkaan nosteta esiin merkittäviä puutteita, mikä voi osin johtua myös vaihtelevista arviointikäytännöistä. Asiasanat:Sisäinen valvonta, konsernivalvonta, arviointi, kunna