Eurooppalaistuminen Suomen veropolitiikassa. EU-jäsenyyden vaikutukset Suomen veropolitiikkaan ja verotukseen

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Suomen veropolitiikan eurooppalaistumista eli Euroopan unionin (EU) ja EU-jäsenyyden vaikutuksia Suomen veropolitiikkaan ja verotukseen. Eurooppalaistumisella tarkoitetaan EU:n vaikutuksia kansalliseen politiikkaan, mistä aiheutuu, että kansallinen politiikka muuttuu. EU:sta aiheutuneiden veropolitiikan ja verotuksen muutosten tutkimisen lisäksi tutkielmassa selvitettiin myös, kuinka paljon Suomella on tosiasiallista valtaa veropolitiikastaan ja verotuksestaan EU:n jäsenenä. Tutkimusaineisto koostui kahdeksasta valtiovarainministeriön, ulkoasianministeriön, Suomen pysyvän EU-edustuston ja eduskunnan virkamiehen haastattelusta, jotka toteutettiin teemahaastattelun periaatteita sivuten. Aineiston analyysissa pyrittiin löytämään faktoja Suomen veropolitiikan eurooppalaistumisesta. Analyysi pohjautui kansallisen politiikan eurooppalaistumisen selittämiseen tarkoitettuihin selitysmalleihin. Analyysin taustamateriaalina oli tutkimuskirjallisuuden avulla tehty katsaus Suomen veropolitiikkaan ja verotukseen 1990-luvun alusta tähän päivään. Tutkimuksessa selvisi, että Suomen veropolitiikka on eurooppalaistunut jossain määrin. EU:lla ja EU-jäsenyydellä on ollut vaikutusta Suomen veropolitiikkaan ja verotukseen, mutta vaikutukset ovat olleet kohtuullisen pieniä. Tosin täydellistä arviota veropolitiikan eurooppalaistumisesta oli mahdoton antaa, koska vaikutussuhteet ovat hyvin monimutkaisia. Suuria rakenteellisia muutoksia veropolitiikkaan tai verotukseen ei ole kuitenkaan tehty EU-jäsenyyden seurauksena, mutta EU:sta on aiheutunut pienempiä muutoksia jonkin verran. EU:n verotukseen liittyvät direktiivit, perussopimuksen artiklat ja EU-tuomioistuimen ratkaisut ovat vaikuttaneet Suomen veropolitiikkaan ja verotukseen. EU-jäsenyyden myötä myös toisten jäsenmaiden kanssa on oltu tiiviimmässä vuorovaikutuksessa, jolloin muista EU-maista on voinut tulla helpommin vaikutteita Suomen veropolitiikkaan ja verotukseen kuin jos Suomi ei olisi ollut EU:n jäsen. Suomessa on jouduttu myös huomioimaan EU-maiden välinen verokilpailu. Suomessa veropolitiikka ja verotus ovat kuitenkin yhä edelleen vahvasti kansallisen päätöksenteon alaisia ja kansallinen politiikka muodostaa veropolitiikan pohjan. Vaikka EU on vaikuttanut Suomen veropolitiikkaan ja verotukseen jossain määrin, EU ei ole kaventanut merkittävästi Suomen muodollista tai tosiasiallista valtaa veropolitiikassa tai verotuksessa. Asiasanat:eurooppalaistuminen, veropolitiikka, verotus, Euroopan unioni, Suom