Simultaanitulkkaus palvelemisena - etnografinen tutkimus

Tutkielmani käsittelee Tampereen helluntaiseurakunnan englanninkielistä simultaanitulkkausta. Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista tutkimusotetta ja emic-näkökulmaa. Tutkimuksen lähtökohta on etnografiassa, mikä on vaikuttanut myös tutkimuskysymysten muotoutumiseen. Niinpä tässä tutkielmassa pyritään luomaan deskriptiivinen ja jossain määrin selittävä katsaus seurakuntatulkkaukseen, ja sen tavoitteena on saada selville, mitä seurakuntatulkkaus tarkoittaa niille, jotka sitä tekevät. Tutkielman tavoitteena on myös ollut tarkastella seurakuntatulkkausta suhteessa vapaaehtoistyöhön ja uskonnollisessa kontekstissa tulkkaamiseen. Koska aihe liittyy oleellisesti myös ei-ammatilliseen tulkkaukseen, on tätäkin teemaa sivuttu tutkielmassa. Seurakuntatulkkausta tarkastellaan tässä tutkielmassa eri kontekstien avulla. Toisaalta tarkastellaan toiminnan välitöntä kontekstia, itse tulkkausta; toisaalta laajempaa kontekstia, seurakunnassa tehtävää vapaaehtoista toimintaa yleensä, eli palvelemista. Tutkimusaineisto koostuu kenttämuistiinpanoista, haastattelumuistiinpanoista, kenttäpäiväkirjasta, asiakirjoista sekä autobiografisesta aineistosta, joka on muodostunut omasta historiastani helluntailiikkeessä ja kokemuksestani seurakuntatulkkauksesta. Aineiston pohjalta on tarkasteltu tulkkauksen välitöntä kontekstia ja kuvattu, miten tulkkaus on järjestetty seurakunnassa. Laajempaa kontekstia on kuvattu erittelemällä aineistosta löytyviä keskeisiä käsitteitä, joiden avulla myös seurakuntatulkkauksen merkitysmaailmoja on voitu tarkastella. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että seurakuntatulkkaus käsitetään yhteisössään palvelemisena, joka eroaa käsitteellisesti lähellä olevasta vapaaehtoistyöstä. Lisäksi toiminnan uskonnollinen konteksti vaikuttaa tulkkaukseen esimerkiksi siten, että tulkkien ideologista kannanottoa pidetään keskeisenä toiminnan edellytyksenä, mikä haastaa perinteisen näkemyksen tulkin neutraaliudesta. Tutkielmassa tarkasteltiin seurakuntatulkkausta vielä ammatillisen ja ei-ammatillisen tulkkauksen pohjalta ja todettiin, että sen ei voida sanoa kategorisesti edustavan ei-ammatillista tulkkausta niiden ammatillisen tulkkauksen kriteerien perusteella, jotka tutkimuskirjallisuus antaa. Siksi käsitystä siitä, miten ammatillisuus ja ei-ammatillisuus tulkkauksessa määritellään, pitäisi tarkentaa. Asiasanat:simultaanitulkkaus, etnografia, vapaaehtoistyö, tulkkaus uskonnollisessa kontekstissa, ei-ammatillinen tulkkau