SINKKUTOIMINNAN MERKITYS YKSINELÄVIEN SELVIYTYMISESSÄ

Pro gradu -tutkielmani aiheena on Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn sinkkutoiminnan merkitys yksinelävien selviytymisensä. Vuosi 2010 oli Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi, jolloin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kiinnitettiin huomiota yksineläjien ja -asujien tilanteeseen yhteis­kunnassamme. Yksin asuvien suureen ja alati kasvavaan määrään kiinnitetään kuitenkin julkisessa puheessa tuskin ollenkaan huomiota. Samoin pienituloisten yksin asuvien toimeentulon ongelmia tulisi tutkia enemmän ja pyrkiä löytämään niihin ratkaisuja. Yksinelävät nähdään usein vain asunnottomuuden ja päihdeongelman kautta, vaikka yksineläjiä on paljon ja vaikka useimmat heistä ovat työikäisiä. Tässä tutkimuksessani kohteenani on sekä työelämässä että eläkkeellä olevat yksinelävät. Tutkimukseni tarkoituksena on saada tietoa sinkkutoimintaan osallistuneiden naisten ja miesten elämäntilanteesta, heidän kokemuksistaan, sinkkutoimintaan osallistumisen merkityksestä ja kokonaisvaltaisesta selviytymisestä. Kokonaisvaltaiseen selviytymiseen kuuluu sosiaalinen ja taloudellinen selviytyminen, koska huono taloudellinen tilanne on vaikutuksiltaan myös sosiaalista. Henkilön fyysinen ja psyykkinen selviytyminen voi heijastua myös sosiaaliseen osallistumiseen, koska vakava sairaus tai masennus yksinäisyyden vuoksi voi muodostua esteeksi lähteä kotoa tutustumaan ihmisiin ja jonkin yhteisön toimintaan. Yksineläjät ovat myös ryhmä, jonka toimeentulo on erityisen herkkä työelämästä ulkopuolelle jäämisen vaikutuksille. Yksinelävällä ei välttämättä ole mitään turvaverkkoa työttömyyden tai sairauden kohdatessa ja taloudellisesti huonossa tilanteessa yksinelävä voi joutua siirtämään esimerkiksi sairauden hoitamiseen tarvittavien lääkkeiden ostamista. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys muodostuu aikaisemmista yksinäisyyttä, köyhyyttä, yksinelämistä, vertaisryhmätoimintaa ja sinkkutoimintaa koskevista tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Yksineläjistä on maassamme kuitenkin tehty melko vähän tutkimuksia, joten tutkimukseni on siten poikkeuksellinen. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto muodostuu haastateltavilleni tekemistä tiettyihin teemaan liittyvistä kysymyksistä. Empiirinen osa koostuu neljästä Tampereen evanke­lis­luterilaisen seurakuntayhtymän sinkkutoimintaan osallistuneen naisen ja kahden miehen haastatteluista, jotka kokosin kevätlukukaudella 2009. Olen analysoinut aineiston temaattisen analyysin avulla ja keskiössä on ollut aineistolähtöisyys. Olen halunnut liittää tutkimustuloksiin runsaasti haastateltavien suoria sitaatteja, jotta yksinelävien ääni tulisi tutkimukseni kautta hyvin kuuluville. Avainsanat: yksineläjä, -asuva, köyhyys, yksinäisyys, vertaistuki, oma-apuryhmä, satunnainen ryhm