Sisäpiirin osakekauppojen seuraaminen sijoitusstrategiana

Vuosikausia on rahoitusmaailmassa ja akateemisessa kirjallisuudessa etsitty erilaisia sijoitusstrategioita, joilla pystyisi voittamaan markkinat eli saavuttamaan epänormaaleja tuottoja. Tehokkailla markkinoilla yksikään sijoittaja ei pysty saavuttamaan millään sijoitusstrategialla epänormaaleja tuottoja. Tässä tutkimuksessa keskitytään sijoitusstrategiaan, joka perustuu sisäpiirin osakekauppojen seuraamiseen ja niiden jäljittelyyn. Yhtiön sisäpiirillä on yleensä paras käsitys yhtiönsä ansaintalogiikasta, tuloksentekokyvystä ja tulevaisuuden näkymistä. Näin ollen voitaisiin lähtökohtaisesti olettaa, että sisäpiiri yhtäältä ostaisi osakkeita osakekurssin ollessa edullinen ja toisaalta myisi kurssitason muodostuessa korkeaksi. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, voiko sijoittaja saavuttaa tilastollisesti merkitsevää epänormaalia tuottoa NASDAQ OMX Helsingin pörssissä seuraamalla pörssiyhtiön sisäpiirin osakekauppoja. Tutkimuksen tuore empiria-aineisto sisältää Helsingin pörssin sisäpiirin osakekaupat vuosilta 2008-2009 82 pörssiyhtiön osalta. Tulokset analysoidaan erikseen sekä osakeostoille että -myynneille, sillä sisäpiirin osakekauppojen taustalla vaikuttavat eri motiivit. Epänormaalit tuotot lasketaan neljälle eri tuottoperiodille, jotka ovat 3, 6, 9 ja 12 kuukautta. Lisäksi empiirisen osion tuloksissa analysoidaan sisäpiiriläisen aseman vaikutus epänormaalin tuoton määrään. Empiirisen tutkimuksen tulokset ovat mielenkiintoisia. Osakeostojen ja -myyntien raakatuotot ovat positiivisia, jolloin osakeostojen jäljittely olisi absoluuttisesti ollut kannattavaa, mutta osakemyyntien jäljittely ei olisi ollut. Täten jos sijoittajat eivät omista sisäpiirimyyntiä tehneen yhtiön osakkeita ennen varsinaista sisäpiirin myyntiä, niin osakemyyntien informaatioarvon hyödyntäminen on haastavaa, vaikka myynneissä esiintyisikin huomattavaa alituottoa. Osakkeen lyhyeksi myynti ei näin ollen olisi kannattavaa. Osakeostojen osalta operatiivinen johto on ainoa sisäpiiriryhmä, jonka kauppoja seuraamalla pystyy saavuttamaan tilastollisesti merkitsevää ylituottoa. Ylituotto 9 kuukauden tuottoperiodilla on keskimäärin 5,7 % (erittäin merkitsevä, p-arvo 0,008) ja 12 kuukauden tuottoperiodilla 6,3 % (merkitsevä, p-arvo 0,032). Tulosten mukaan Helsingin pörssi ei täten täyttäisi keskivahvasti tehokkaiden markkinoiden vaatimusta. Osakemyyntien osalta alituotot ovat vähintään tilastollisesti merkitseviä (p-arvo = 0,05) kaikkien sisäpiiriläisten, ylimmän johdon ja operatiivisen johdon osalta kaikilla tuottoperiodeilla. Sen sijaan hallitusten jäsenten osakemyyntien jälkeiset alituotot eivät ole tilastollisesti merkitseviä yhdenkään tuottoperiodin osalta. Asiasanat:sisäpiiri, sijoitusstrategia, tapahtumatutkimus, markkinoiden tehokkuus, markkinamalli, osakemarkkinat