Eettisesti kestävä sosiaalityö sosiaalityöntekijöiden kokemana

Tutkielman tutkimuskohde on sosiaalityön etiikka, joka on kansainvälisesti arvostettu ja Suomessa nouseva sosiaalityön tutkimuksen alue. Tutkielma on empiirinen ammattietiikkatutkimus ja sen metodologinen viitekehys on fenomenologia eli tutkimustehtävänä on ymmärtää ja kuvata tutkittavien ihmisten kokemuksia ja heidän kokemuksilleen antamia merkityksiä. Tutkimuskysymys on, mitä merkityksiä sosiaalityöntekijät antavat eettisesti kestävälle sosiaalityölle. Tutkimusasetelmassa on muodostettu aiempien sosiaalityön etiikkaa käsitelleiden tutkimusten avulla oletuksia siitä, mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalityöntekijöiden mahdollisuuksiin työskennellä kokemuksensa mukaan eettisesti vahvemmin tai heikommin. Oletusten mukaan sosiaalityöntekijällä käytettävissä olevat sosiaalityön taloudelliset resurssit, työaika, työpaikan sosiaaliset olosuhteet ja sosiaalityöntekijän persoona vaikuttavat sosiaalityöntekijän mahdollisuuksiin työskennellä eettisesti kestävästi. Tutkielman aineisto on kerätty fenomenologisten haastattelujen avulla. Haastateltuja sosiaalityöntekijöitä oli kymmenen ja he työskentelivät aikuissosiaalityön tehtävissä kuudessa keskisuuressa kunnassa. Haastatteluaineisto analysoitiin fenomenologisen metodologian mukaisesti tutkielmaa varten itse kehitetyn yksinkertaisen analyysimenetelmän avulla. Menetelmässä aineisto kirjoitettiin ensin uudelleen tutkijan kielelle tutkijan tulkintojen ja esiymmärryksen kyseenalaistamisen mahdollistamiseksi. Tämän jälkeen aineistosta tyypiteltiin kriittisesti reflektoiden esiin sosiaalityöntekijöiden eettisesti kestävälle sosiaalityölle antamat merkitykset. Tutkimustulosten mukaan sosiaalityöntekijät antavat eettisesti kestävälle sosiaalityölle neljänlaisia merkityksiä. Eettisesti kestävässä sosiaalityössä asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja sosiaalityön kontrollitehtävän välinen suhde on oikeanlainen, sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välinen kohtaaminen on inhimillinen ja aito, sosiaalityötä leimaa ihmisarvon menettämättömyyden ajatus ja sosiaalityö on ammattitaitoista. Tutkimustulokset tuottivat Suomessa uutta tietoa siitä, millainen sosiaalityö määrittyy eettisesti kestäväksi sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Osa tutkimustuloksista myötäilee suomalaisen sosiaalialan ammattieettisen ohjeiston kuvaa sosiaalityön etiikasta ja osa tuloksista täydentää sitä. Asiasanat:sosiaalityön etiikka, ammattietiikka, aikuissosiaalityö, fenomenologi