Mediakasvatusta käytännössä - Toimintatutkimus luokanopettajakoulutuksen päättöharjoittelussa

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millaisilla keinoilla mediakasvatusta voidaan toteuttaa. Tässä tarkasteltiin niin opettajan mediatietojen ja -taitojen vaikutusta tehtyihin ratkaisuihin, ja miten valitut menetelmät toimivat ja tuottavat tuloksia. Lopputuloksesta arvioitiin, mitä todella oli opetettu. Tutkimuksessa oli tarkoitus huomioida myös oppilaat median käyttäjinä sekä kehittyä opettajana ja mediakasvattajana. Tutkimusmetodina oli toimintatutkimus, jonka tarkoituksena on prosessivaiheiden ja reflektointisyklien kautta tuottaa uutta tietoa, jolla voidaan muuttaa ja kehittää opettajuutta. Toimintamuoto vastaa normaalia opetustilannetta, jossa opettaja tutkijana ja toiminnan ohjaajana toimii itse vuoroin toiminnan sisällä ja vuoroin ulkopuolelta käsin. Tutkija on myös osa tutkimusta. Tavoite on muutoksen aikaansaaminen. Metodi oli näin ollen luonteva. Tutkimus toteutettiin hämeenlinnalaisessa harjoittelukoulussa kuudennella luokalla luokanopettajakoulutuksen syventävässä päättöharjoittelussa. Harjoittelu kesti kuusi viikkoa sisältäen 60 opetustuntia. Tutkimus keskittyi äidinkielen ja kuvataiteen tunneilla toteutettuun mediaprojektiin, jossa oppilaat tuottivat noin viiden hengen ryhmissä omat elokuvat ja luokkalehdet. Elokuvaprojektin aikana käytiin läpi koko elokuvatuotannon prosessi suunnittelusta, käsikirjoituksesta ja kamerankäyttöharjoituksista aina valmiiseen tuotokseen asti. Aiheet saivat oppilaat valita itse. Lehtiprojektissa tutustuttiin mainosten tekemiseen sekä uutisten, haastatteluiden, mielipide- ja arvostelujen kirjoittamiseen. Projektia jatkettiin vielä viikolla opetusharjoittelun jälkeen. Jakson aikana käytettiin projektien suunnitteluun blogia, jonka avulla harjoiteltiin sosiaalisen median hyödyntämistä viestintä- ja tiedotusvälineenä. Tutkimustuloksina saatiin tietoa käytettyjen menetelmien toimivuudesta sekä opettajan toiminnasta, mitä voidaan hyödyntää ammattitaidon kehitykseen. Elokuvaprojekti onnistui hyvin, minkä syynä oli runsas ajan käyttö ja panostus alkusuunnitteluun ja tekniseen harjoitteluun. Audiovisuaaliset esimerkit olivat tehokkaita, ja ne sidottiin toimivaksi osaksi käytäntöön. Lehtiprojekti ei kuitenkaan onnistunut yhtä hyvin, minkä syynä oli liian suuresta sisältömäärästä aiheutunut harjoittelun ja tekstin työstämisen ajan puute. Opetustyylissä ja käytetyissä menetelmissä painottuvat tuotannolliset sekä ilmaisulliset lähestymistavat. Tuloksissa näkyi kuvataidepainotteisuus. Opettajuudessa kehitystä tapahtui opetustilanteen hallinnassa ja joustavuudessa. Tehtävien valvonnan ja arvioinnin huomioinnin kehityksestä huolimatta systematiikassa ja huolellisuudessa on edelleen panostettavaa. Tutkimus tuotti ymmärrystä opettajuuden monista eri näkökulmista: valmistelun tärkeydestä, tiedon soveltamisesta menetelmiin, niiden kriittisistä kohdista, opetustilanteen hallinnasta sekä arvioinnin ja palautteen merkityksestä. Asiasanat:mediakasvatus, toimintatutkimus, opetusharjoittelu, opettajuus, opetusmenetelmät, elokuva, sosiaalinen medi