The Immor(t)al Monstrosities of the Victorian Gothic: Temporality and Otherness in Bram Stoker's Dracula

Pro-gradu tutkielmassani analysoin ajallisuuden aiheita Bram Stokerin Draculassa, ja erityisesti tutkin niiden liitoksia toiseuden näkökulmaan. Väitteeni on, että aikaa ja ajallisuuden teemoja käytetään Draculassa, kuten goottilaisessa genressä yleensäkin, näyttämään poikkeamia "rodun", luokan ja sukupuolen normeista, sekä heijastamaan ajankohtaisia sosiaalisia ongemia, jotka liittyvät tähän diskurssiin. Toisin sanoen, tutkin miten ajallinen toiseus Draculassa toimii pintana, jonka alta löytyy muut toiseuden muodot. Tutkielmani teoreettinen tausta perustuu Draculan historialliseen kontekstiin, fin de siècle, 1800-luvun loppuun. Samalla se kuvaa Viktoriaanista aikakautta yleensä, jolloin aika ja ajallisuus saivat erityisen merkityksen. Mukana on lyhyt katsaus Victoriaaniseen goottilaisuuteen, ja sen lähestymistapaan ajallisuutta kohtaan. Painopiste on erityisesti ajan merkityksessä Viktoriaanisen ajan ihmisille käytännössä ja teoreettisesti, sekä vivahteissa jotka muodostuvat suhteessa aikaan ja toiseuteen. Perinteisten goottilaisten ajallisuuden teemojen, kuten antiikkisten puitteiden tai menneisyyden syyllisyyden lisäksi Draculassa käytetään myös omalaatuisia, monimutkaisia ajallisia aiheita. Nämä ovat sekä tekstuaalisia että metatekstuaalisia, ja ne kiinnitävät huomion tekstiin itseensä, toimimalla sosiaalisina osoituksina aikakauden onglemista kuten naisten asema, tai Brittiläisen imperiumin rooli tulevaisuudessa. Dracula kuvastaa myöhäisen Viktoriaanisen aikakauden sekaannusta ajan suhteen-aika oli sekä toivon että epätoivon lähde. Tämä periaatteessa viittaa ajalliseen todellisuuteen joka on sekä teollinen että luonnonmukainen, ihailtava ja kauhea, ja lähestymässä jotain jota voisi kutsua ajalliseksi subliimiksi. Draculan teksti ennakoi modernisuutta ja korostaa nykyhetkea. Asiasanat:Stoker, Dracula, Gotiikka, Ajallisuus, Toiseus, Modernisuu