Kansainvälisyysosaaminen ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa palveluliiketoiminnan koulutusohjelmassa

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, palveluliiketoiminnan tutkintoa, opiskelevien käsityksiä ja kokemuksia kansainvälisyysosaamisesta. Ylemmät korkeakoulututkinnot vakinaistettiin vuonna 2005. Kansainvälisyys on ollut yksi niiden keskeinen painopiste koulutuksen kehittämisessä ja suunnittelussa. Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta opintojen loppuvaiheessa olevan opiskelijan teemahaastattelusta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään yleisellä tasolla opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia kansainvälisyysosaamisesta. Aineisto on analysoitu kvalitatiivisin menetelmin, pääasiassa teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Tutkimus koostuu Bolognan prosessista sekä Euroopan Unionin vaikutuksesta alkaneesta korkeakoulujen kansainvälistymisprosessista ja ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista. Teoreettinen viitekehys käsittelee ylempiin amk-tutkintoihin liittyvää kansainvälisyyttä ja asiantuntijuutta. Tutkimuksen keskiössä on kansainvälisyysosaamisen esilletuominen opiskelijan näkökulmasta. Miten kansainvälisyys on koettu ja miten se tuodaan esille tutkinnossa; miten kansainvälisyysosaamiseen liittyvät tavoitteet määritellään ja miten kansainvälisyysosaaminen näkyy tutkinnossa. Tarkastelun kohteena ovat opiskelijoiden odotukset ja kokemukset kansainvälisyysosaamisesta tutkinnon osalta. Tutkimuksessa todettiin kansainvälisyysosaamisen korostuvan melko vähän koulutuksessa. Kielelliset, kulttuuriset ja henkilökohtaiset seikat osoittautuivatkin kansainvälisyysasioissa olennaiseksi. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on hyvin haasteellinen kansainvälisyysosaamisen kannalta muun muassa siksi, että perinteiset vaihto-ohjelmat soveltuvat siihen huonosti. Tutkimus osoittaa, että kansainvälisyysosaamista toivottiin lisättävän koulutukseen, esimerkiksi kotikansainvälistymisen sekä lyhytaikaisten vaihto-ohjelmien muodossa. Vaihtoon tulevien asiantuntijoiden sekä vaihto-opiskelijoiden osallistuminen kursseille olisi myös mielenkiintoinen ja rikastuttava lisä opetukseen. Kansainvälisyysosaamista voitaisiin kehittää lisäämällä englanninkielistä opintotarjontaa, koska nykyisin vain muutama vapaavalintainen kurssi oli englanniksi. Kansainvälisyyteen liittyvä asiantuntijuuden oppiminen korostui informaaleissa oppimisympäristöissä. Asiasanat: kansainvälisyysosaaminen, kompetenssit, ammatillinen kasvu, ylempi AMK