Kääntäjät ja tulkit työelämässä - Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitokselta vuosina 2000-2004 valmistuneiden maistereiden työhönsijoittumistutkimus

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Tampereen yliopiston käännöstieteen oppiaineista (englanti, saksa, venäjä) vuosina 2000-2004 valmistuneiden maistereiden työelämään sijoittumista. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoja ja kokemuksia opiskeluajasta ja opiskeluaikaisesta työnteosta, työelämään siirtymisestä sekä nykyisestä työllisyystilanteesta. Lisäksi yhtenä aihepiirinä oli koulutusohjelman arviointi. Tutkimusmenetelmänä oli verkkokysely, johon pyydettiin vastauksia maaliskuun 2009 aikana 160 kääntäjämaisterilta. Yhteystiedot (postiosoitteet) saatiin pääasiallisesti yliopiston opintorekisteristä sekä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) internet-sivustolla toimivan kääntäjähaun kautta. Vain sellaisten henkilöiden yhteystiedot oli mahdollista saada, jotka olivat antaneet luvan tietojen luovuttamiseen. Kyseessä on empiirinen kokonaistutkimus, eli tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita kaikista perusjoukkoon kuuluvista henkilöistä. Kyselyyn vastasi 91 henkilöä, ja tietoja analysoitiin pääasiassa kvantitatiivisin menetelmin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kieli- ja käännöstieteiden laitokselta valmistuneet voivat sijoittua hyvin monenlaisiin työtehtäviin. Vaikka varsin monet humanistit sijoittuvat julkisen sektorin tehtäviin ja yrittäjyys on heidän keskuudessaan melko vähäistä, käännösalalla toimivat henkilöt tekevät poikkeuksen. Selkeästi yli puolet vastanneista oli sijoittunut yksityiselle sektorille. Useat englantia opiskelleet toimivat freelancereina. Eri pääaineiden osalta huomattavin ero näyttäisi olevan siinä, että englannin kääntäjät ja tulkit toimivat todennäköisemmin itsenäisinä yrittäjinä/ freelancereina kuin pääaineenaan saksaa tai venäjää opiskelleet. Tulokset ovat edelleen hyvin samansuuntaisia aiempien (1990-luvun lopulla saatujen) tutkimustulosten kanssa. Käännöstieteen koulutusohjelman antamina työelämävalmiuksina mainittiin vankka kieli- ja käännöstaito sekä tiedonhakutaitojen, esiintymistaitojen ja teoreettisten taitojen kehittyminen. Suurimpana ongelmana pidettiin työelämäyhteyksien ja käytännön taitojen puuttumista. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen työelämäyhteyksiä olisi useiden vastanneiden mielestä parannettava. Myös pakollista työharjoittelua ehdotettiin. Käytännönläheisemmän opetuksen kautta opiskelijat saisivat enemmän tietoa työmarkkinoilla toimimisesta ja heidän työllistymismahdollisuutensa voisivat sitä kautta parantua. Myös yrittäjyyteen (yritystoiminnan aloittamiseen, markkinointiin ja hinnoitteluun) liittyvää opetusta ja käännöstyökalujen käyttöön perehdyttämistä olisi tärkeää sisällyttää opintoihin. Myös opintojen ohjaukseen ja sivuaineiden valintaan pitäisi useiden vastanneiden mielestä kiinnittää enemmän huomiota. Asiasanat:käännöstiede, työhönsijoittuminen, toimiala, ammattinimikkeet, koulutuksen arvioint