Kohteliaisuuden välittyminen simultaanitulkkauksessa

Tässä tutkielmassa pyritään määrittämään, eroaako se, miten kohteliaisuus tai epäkohteliaisuus ilmenee englanniksi pidettyjen puheiden suomenkielisissä tulkkeissa siitä, miten se ilmenee suomeksi pidetyissä puheissa. Tutkimusaineisto koostuu Euroopan parlamentin istunnoissa pidetyistä puheista, joista kymmenen on pidetty suomeksi ja kymmenen on tulkattu englannista suomeen. Koska tarkoituksena on siten verrata tulkattua kieltä tulkkaamattomaan kieleen, muistuttavat tutkimuksen lähtökohdat käännöskielen korpustutkimuksen lähtökohtia. Korpustutkimuksen mallin mukaisesti ei tulkkeiden lähtötekstejä tarkastella myöskään tässä tutkimuksessa. Termin käännössuomi innoittamana ehdotetaan tulkattua kieltä tutkittaessa käytettäväksi termiä tulkesuomi. Kohteliaisuuden vaikutuksen uskotaan perustuvan juuri siihen, että käyttämällä yhteisöllisesti relevantteja kohteliaisuusmuotoja viestijät voivat näyttää toisilleen olevansa saman yhteisön sivistyneitä jäseniä ja sitoutuvansa yhteisön normeihin. Yhteisön jäsen oppii yhdistämään tietyt kohteliaisuusmuodot tiettyihin tilanteisiin sosiaalistuessaan yhteisöön. Niinpä kohteliaisuutta kussakin tilanteessa on se puhetapa, jota yhteisön jäsenet tavallisesti käyttävät kyseisessä tilanteessa. Siksi kohteliaisuutta voi tutkia tarkastelemalla sitä, miten ihmiset tavallisesti puhuvat. Tutkielmassa kohteliaisuuden tutkimus rajataan koskemaan henkilöviittauksia. Rajauksen perusteena ovat aiemmat tutkimukset, joiden mukaan suomalaiset välttävät suoria henkilöviittauksia itseen ja kuulijaan ollakseen kohteliaita. Puheita analysoidessa tarkastellaan sekä suoria henkilöviittauksia itseen ja kuulijaan että keinoja välttää kyseisiä viittauksia. Välttämiskeinoiksi määritellään ryhmään viittaaminen ja persoonattomat ilmaukset. Tutkimuksen perusteella kohteliaisuuden ja epäkohteliaisuuden ilmenemisessä on eroa tulkattujen puheiden ja suomeksi pidettyjen puheiden välillä, eli tulkesuomen ja supisuomen välillä. Suorat viittaukset itseen ovat harvinaisempia supisuomen aineistossa kuin tulkesuomen aineistossa. Suoria viittauksia toiseen ei ole juurikaan kummassakaan aineistossa. Keinoista välttää suoria viittauksia suositaan supisuomessa erityisesti persoonattomia ilmauksia, tulkesuomessa puolestaan ryhmään viittaamista. Tutkimus osoittaa, että kohteliaisuus ja toisaalta tulkesuomi voivat olla varteenotettavia tutkimuskohteita käännöstieteessä. Asiasanat:simultaanitulkkaus, kohteliaisuus, tulkesuomi, henkilöviittaukse