Perusturvalautakunnan päätöksenteon tietoperusta

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata erään kunnan perusturvalautakunnan päätöksenteon tietoperustaa. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisen tiedon perusteella perusturvalautakunta tekee päätöksiä. Erityisen tarkastelun kohteena on lastensuojelun palveluihin liittyvä päätöksenteko. Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kunnallista itsehallintoa on viime vuosikymmeninä vahvistettu. Kuntien vahva itsehallinto tuo kunnille mukanaan entistä suurempaa vastuuta päätöksenteosta. Perusturvalautakunta on osa kunnallista päätöksenteko-organisaatiota. Tieto, jota lautakunta saa ja hankkii, vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineistona on kahdeksan perusturvalautakunnan jäsenen teemahaastattelua. Haastatteluissa perusturvalautakunnan jäsenet kuvasivat sitä, mistä ja millaista tietoa he saavat päätöksenteon pohjalle. Lisäksi he kuvasivat päätöksenteon prosesseja ja niihin liittyviä tekijöitä. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällön analyysin keinoin. Aineistosta etsittiin tiedonlähteiden tyyppejä. Tyyppejä muodostui seitsemän. Tiedonlähteiden tyypit jaoteltiin edelleen kolmeen tiedon lajiin; viralliseen tietoon, kenttätietoon ja hiljaiseen tietoon. Perusturvalautakunnan päätöksentekoon vaikuttaa vahvasti virallinen tieto, jota lautakunnan jäsenet saivat muun muassa virkamiehiltä ja kaupunginhallitukselta. Luottamushenkilöt kuvasivat itse tuovansa päätöksentekoon maalaisjärkeä ja peruselämän tietämystä. Virkamiehet valmistelivat lautakunnassa päätettävät asiat, eikä lautakunta tehnyt siinä vaiheessa heidän kanssaan paljoa yhteistyötä. Kun lautakunnassa päätettiin virkamiesten esittämistä asioista, lautakunnan jäsenet antoivat viralliselle tiedolle suurimman painoarvon. Näin ollen muunlainen tieto jäi vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi kuntalaisten mielipiteet, palveluiden tuottajien näkemykset ja lautakunnan jäsenten vuosien saatossa eri yhteyksistä karttunut ja intuitiivinen tieto eivät saaneet päätöksenteossa niin suurta sijaa. Näin kunnallisen sosiaalipolitiikan luonne, kuntalaisten tarpeiden tyydyttäminen ja heidän hyvinvoinnin edistäminen, ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuskunnan lastensuojelutilastot avo- ja sijaishuollon osalta ovat suhteellisen korkeat. Tutkimuksen tulokset virallisen tiedon vahvasta asemasta ja luvut lastensuojelutilastoista näyttävät sen, että virallisen tiedon rinnalla erilaiselle kenttä- ja hiljaiselle tiedolle olisi tarvetta kunnallisessa päätöksenteossa. Asiasanat:tieto, kunnallinen päätöksenteko, palvelut, lastensuojel