Paras-hanke sanomalehdissä: kehysanalyysi hallinnasta ja sosiaalipolitiikasta

Tutkielma käsittelee hallintaa, hallinnon suurta muutosta, joka olennaisella tavalla muuttaa myös sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion toimintaa. Tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä hallinnon muutos on ja mitä se merkitsee kansalaisen toimintamahdollisuuksien kannalta. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tutkimusintressi on teoreettinen ja toisessa empiirinen. Tutkimuksen ensimmäinen osa koostuu hallinnan käsitteen ja hallintateorioiden esittelystä. Tutkimuksen toisessa osassa tutkitaan empiirisen aineiston avulla, miten hallinnan kaltaista abstraktia ilmiötä voidaan tutkia. Tutkimuksen teoreettisessa osassa nojaudutaan muun muassa Jan Kooimanin, Janet Newmanin ja Rod A.W. Rhodesin näkemyksiin. Tutkimuksen empiirisen osan tutkimuskohde on kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke. Tutkimusaineisto koostuu Paras-hankkeesta käytävästä sanomalehtikeskustelusta. Tutkimuksen empiirisen osan aineistoon kuuluuvat kirjoitukset on julkaistu 14.2.-14.3.2008 välisenä aikana neljässä maakunnallisessa sanomaledessä: Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä, Kalevassa ja Karjalaisessa. Tutkimuksen metodina hyödynnetään kehyksen (frame) käsitettä. Analyysi koostuu kahdesta osasta: määrällisestä analyysistä, jossa kehys toimii metaforan kaltaisena aineiston järjestämisen apuvälineenä, ja yksityiskohtaisemmasta kehysanalyysistä. Kehysanalyysin avulla julkisesta keskustelusta hahmottuu kolme hallinnon uudistamisprosessin ja siihen kietoutuvan hyvinvointivaltion reformin tulkintakehystä: pakko, mahdollisuus ja kiista. Hallinnon muutos näyttäytyy erilaisena eri kehyksissä, mikä tarkoittaa sitä, että myös kansalaisuus määrittyy erilaisena riippuen siitä, minkä kehyksen läpi sitä tarkastellaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hallinnon muutos muokkaa kansalaisena toimimisen mahdollisuuksia. Hallinnon muutos tarjoaa mahdollisuuden myös kehittää hallinnon ja kansalaisen välistä suhdetta siten, että se palvelisi paremmin nimenomaan kansalaisen tarpeita. Uudistamisprosessissa olisi selkiytettävä sitä, mihin uudistuksella pyritään ja kenen tarpeita sen on tarkoitus palvella. Kansalaislähtöisyys tulisi korottaa järjestelmän uudistamisen lähtökohdaksi ja päämääräksi. Asiasanat:Hallinta, sosiaalipolitiikka, kansalaisuus, julkinen sektori, uusi julkisjohtaminen, Paras-hanke, kehysanalyysi ja sanomalehde