Porin kaupungin aikuissosiaalityön tehtävärakennehanke työelämän kehittämisohjelman näkökulmasta

Tutkielmani käsittelee Porin aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakennehanketta, joka toteutettiin 1.4.2006 - 31.10.2008. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten hankkeessa toteutui sille keskeiseksi menetelmälliseksi tavoitteeksi asetettu henkilöstön osallistuminen ja asianosaisten yhteistoiminta, ja miten työhyvinvointi ja työelämän laatu kehittyivät hankkeen aikana. Tutkimuksen tavoite pyritään saavuttamaan tarkastelemalla tutkimuskohdetta työelämän kehittämisohjelman (Tyke/ Tykes) periaatteiden näkökulmasta. Tutkimus toteutetaan eräänlaisena arviointitutkimuksena, jossa analyysissa hyödynnetään työelämän kehittämiskirjallisuutta ja sisällönanalyysia. Tutkimuskohteena on Porin kaupungin perusturvatoimistossa, mukaan lukien Porin seudun työvoimapalvelukeskuksen sosiaalialan henkilöstö, toteutettu sosiaalialan kehittämishanke. Hankkeen keskeisimmät tavoitteet olivat: sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteen kehittäminen vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin, työprosessien järjestäminen ja selkeyttäminen huomioimalla sekä työntekijöiden että asiakkaiden tarpeet, henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja osaamisen lisääminen. Hankkeessa on tavoiteltu yhteistoiminnallista, prosessinomaista kehittämistä, johon koko henkilöstö on pyritty ottamaan mukaan. Henkilöstölle järjestettiin hankkeen toteutus- ja arviointivaiheessa runsaasti erilaisia yhteisiä koulutus- ja seminaaritilaisuuksia. Toteutusvaiheessa henkilöstön rooli muotoutui aktiivisesta ja passiivisesta vastustuksesta kohti avaintoimijan roolia. Yhteistoiminta henkilöstön välillä lisääntyi hankkeen edetessä ja samalla henkilöstön asennoituminen kehittämistä ja muutosta kohtaan muotoutui myönteisemmäksi. Sellaista yhteistoimintaa eri osallisten välillä, kuin työelämän kehittämisohjelmassa kehittämisellä tavoitellaan, ei saavutettu. Kaikille osallisille, myös poliittisille päättäjille, ei luotu areenaa yhteiselle dialogille, mitä yhteispäättämisellä tavoitellaan. Työelämän laatu säilyi hankkeen aikana lähes samalla tasolla. Työhyvinvoinnin voidaan katsoa hieman kehittyneen positiivisempaan suuntaan. Työyhteisössä koettuihin ongelmiin ei hankkeen aikana saatu juurikaan parannuksia, selvennystä kuitenkin saatiin moniin asioihin. Henkilöstön osallistumisen ja yhteistyön lisäämisellä kehittämistoiminnassa on merkitystä työyhteisön jäsenten asenteiden muuttumiseen positiivisemmiksi kehittämistä ja muutosta kohtaan. Asiasanat: Työelämän kehittäminen, yhteispäättäminen, työhyvinvointi, työelämän laatu, aikuissosiaalityö