MAAHANMUUTTAJIEN PALVELUTARPEET SOSIAALITOIMISTOSSA

Pro gradu tutkielmassani pyrin selvittämään maahanmuuttajien palvelutarpeiden esiintymistä sosiaalitoimistossa sosiaalityöntekijän ja maahanmuuttaja-asiakkaan käymien asiakasneuvottelujen kautta. Ulkomaalaisten määrän lisääntyminen Suomessa on lisännyt myös sosiaalitoimistojen maahanmuuttaja-asiakkaita ja viranomaispalveluidemme kykyä vastata uuden asiakaskunnan tarpeisiin on viimeaikoina enenevissä määrin ryhdytty pohtimaan. Tutkielmallani pyrin tuomaan vastauksia siihen millaisia palvelutarpeita maahanmuuttajilla esiintyy ja tuomaan näin uutta tietoa sosiaalipalveluiden kehittämiseen. Tutkielman aineisto koostuu Hervannan sosiaalitoimiston maahanmuuttajaperheiden sosiaaliohjauskokeilun asiakasneuvotteluista. Kokeiluun osallistui viisi perhettä ja asiakastapaamisten havainnointikertoja oli yhteensä 19. Asiakastapaamisista havainnoimalla keräämäni aineiston analysoin sisällönanalyysin menetelmällä ja pohdin havaintoja suhteessa aiempaan maahanmuuttajien elämää koskevaan kirjallisuuteen ja sen teemoihin. Tutkielmani tulosten perusteella sosiaalityöntekijöitä kiinnostivat asiakasperheen maahanmuuttajuuteen liittyen perheen kokemus Suomeen muutosta, tunne asettumisesta ja lasten sopeutumisesta. Asiakkaan kulttuuritaustaan liittyvistä seikoista työntekijä otti yleisimmin puheeksi miesten ja naisten välisen tasa-arvon perheessä sekä kuinka omaa kulttuuria onnistuttiin välittämään lapsille. Sosiaalityön palvelukokonaisuuksina erottuivat asiakkaan elämäntilanteen ja siihen liittyvän palvelutarpeen kartoittaminen, yleinen neuvonta ja opastus, palveluohjauksen toteuttaminen sosiaaliohjaajan tuella sekä perheen sopeutumiseen liittyvät keskustelut. Tiivistetysti asiakkaan maahanmuuttajuus näyttäytyi sosiaalityöntekijälle tarpeena tarkistaa onko perhe osannut hakeutua kaikkiin tarpeellisiin palveluihin. Asiakkaan näkökulmasta sosiaalityön tärkeinä palveluina esiintyi käytännön opastuksen ja palveluohjeistuksen saaminen. Perheillä oli etenkin toimeentulotuen myöntämiseen ja sosiaaliturvaetuuksiin liittyen neuvonnan tarvetta sekä lasten koulu-, harrastus- ja päiväkotiasioiden järjestämisessä. Suomenkielen kurssien löytymisessä ja työllistymisessä toivottiin myös apua. Monet asiakkaista toivoivat, että he pääsisivät helpommin asioimaan sosiaalitoimistoon ja että olisi joku, jota pääsee tapaamaan nopeasti, kun tarvitsee opastusta ja apua. Maahanmuuttajuuden voidaan aineiston perusteella nähdä vaikuttavan asiakkaan korostuneeseen tarpeeseen saada tietoa, opastusta, ja tehostettua palveluohjausta. Myös perheenjäsenten sopeutumiseen liittyvät keskustelut koettiin tarpeellisena. Johtopäätösten perusteella maahanmuuttajien erityistarpeiden parempaa huomioimista sosiaalipalveluissa tukisi palvelu, jossa asiakas saisi matalan kynnyksen ohjausta helpommin ja nopeammin kuin tällä hetkellä, riittävän pitkien ja säännöllisten asiointiaikojen saaminen toimeentulotukiasioinnissa sekä omankielinen opastusmateriaali. Lisäksi sosiaaliohjauksen tehostaminen ja moniammatillisen työskentelyn lisääminen asiakkaan muiden palvelutahojen kanssa olisi tarpeellista. Työntekijöiden valmiuksia keskustella asiakkaan kanssa maahanmuuton sopeutumisdynamiikasta, akkulturaatiosta ja rasismikokemuksista tulisi myös lisätä. Asiasanat:Sosiaalityö, maahanmuuttaja