Koululiikunnan merkitys kuudesluokkalaisen elämässä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälainen merkitys liikunnalla on murrosikäiselle tai sitä kehitysvaihetta lähestyvälle oppilaalle. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten kuudesluokkalaiset suhtautuvat liikuntaan, minkälaisia ajatuksia oppilailla on hyvästä liikuntatunnista, miten liikunnassa menestyvän ja ei-menestyvän oppilaan rooli koetaan sekä miten liikunta ja itsetunto vaikuttavat toisiinsa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin liikuntaa opettavien opettajien käsitystä siitä, miten oppilaan itsetuntoa voidaan tukea liikuntatunnilla ja miten heidän mielestään kuudesluokkalaisten suhtautuminen koululiikuntaan muuttuu verrattuna aikaisempiin luokkatasoihin, vai muuttuuko ollenkaan. Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkasteltiin aluksi liikuntakasvatusta ja koululiikuntaa. Teorian loppuosassa esitettiin murrosiän ja itsetunnon teoriaa liikunnan näkökulmasta katsottuna. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin käyttäen eläytymismenetelmää ja haastattelua. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Tuusulan Vaunukankaan alakoulun kuudesluokkalaiset sekä muutama koulun liikuntaa opettava luokanopettaja. Kaiken kaikkiaan tutkimukseen osallistui neljäkymmentäneljä oppilasta ja neljä luokanopettajaa. Tutkimus osoitti, että oppilaiden suhtautuminen liikuntaan on muuttunut kuudennella luokalla. Pojille fyysinen pätevyys on erittäin tärkeää ja tytöille sen sijaan ulkonäkö on fyysistä pätevyyttä tärkeämpi. Lajitaidot korostuvat kuudennella luokalla, mikä suurentaa kuilua hyvien ja huonojen oppilaiden välillä. Liikunnassa menestyvä oppilas todettiin erittäin suosituksi kaveripiirissä ja ei-menestyvä oppilas koettiin yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi. Hyvään liikuntatuntiin yhdistettiin monipuolisuus, ikätason mukainen liikunta, fyysinen kuormittavuus sekä opettajan rooli. Liikuntaa pidettiin kaiken kaikkiaan erittäin tärkeänä ja merkittävänä oppiaineena sen erilaisuuden ja vapauden takia verrattaessa sitä muihin oppiaineisiin. Itsetunnon tukeminen liikuntatunneilla koettiin opettajien keskuudessa tärkeänä. Ehjä itsetunto koostuu monesta eri osa-alueesta ja se edellyttää kaikkien alueiden kehittämistä. Tutkimus vahvistaa käsitystä liikunnan tärkeästä merkityksestä nuoren elämässä. Liikunnalla on merkittävä vaikutus etenkin nuoren itsetunnon positiiviselle kehitykselle. Lisäksi tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan murrosiässä liikunta koetaan tärkeänä, mutta myös haasteellisena ja osittain vähemmän kiinnostavana oppiaineena. Asiasanat:liikuntakasvatus, koululiikunta, itsetunto, murrosikä, motivaati