Språkval i tvåspråkiga parförhållanden i Tammerfors

Tutkielmani käsittelee kielivalintoja kaksikielisissä parisuhteissa Tampereella, joka on Suomen suurin niin sanottu ruotsalainen kielisaareke. Tutkielmani on osa tutkimusprojektia ”Teollisuuskaupungin kielellinen murros. Ruotsalaisuus Tampereella 1700-luvulta 2000-luvulle”, jota johtaa tutkijatohtori Harry Lönnroth. Kaksikieliset parisuhteet rajautuvat tutkielmassani puolisoiden rekisteröidyn äidinkielen mukaan. Kielivalinnat kaksikielisissä parisuhteissa koskevat sekä käytännön kielivalintoja (mitä kieltä yksilö puhuu puolisonsa ja lastensa kanssa) että kielellisiä päätöksiä koskien lasten rekisteröityä äidinkieltä ja kieltä päiväkodissa ja koulussa. Tutkielmani on kyselytutkimus, johon ovat ottaneet osaa ne Tampereen ruotsalaisen yhteiskoulun oppilaiden vanhemmat, jotka elävät parisuhteessa, jossa toisen puolison rekisteröity äidinkieli on ruotsi ja toisen suomi. Olen käsitellyt aineistoa sekä määrällisesti että laadullisesti. Tutkielmassani olen selvittänyt, mitä kieltä parit puhuvat keskenään, mikä on heidän lastensa rekisteröity äidinkieli, mitä kieltä he puhuvat lastensa kanssa ja mitä kieltä he puhuvat perheen kesken. Lisäksi olen selvittänyt, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kielivalintaan puolison kanssa ja millä perusteilla kaksikieliset parit ovat valinneet lastensa rekisteröidyn äidinkielen. Tampereen ruotsinkieliset ovat nykyisin käytännössä täysin kaksikielisiä. Tutkimukseni mukaan suurin osa pareista puhuu keskenään suomea. Tärkein kielivalintaan puolison kanssa vaikuttava tekijä on kielitaito. Kaikkien kyselylomakkeeni täyttäneiden parien lasten rekisteröity äidinkieli on ruotsi. Lasten rekisteröidyn äidinkielen valintaan ovat vaikuttaneet esimerkiksi halu säilyttää suomenruotsalaisuus. Myös äidin äidinkielen ja lapsen rekisteröidyn äidinkielen välillä on tutkimukseni mukaan yhteys: jos äidin äidinkieli on ruotsi, ruotsia kuvataan lapsen rekisteröitynä äidinkielenä luonnolliseksi valinnaksi. Suurin osa vanhemmista puhuu omaa äidinkieltänsä lastensa kanssa. Perheen kesken suurin osa kaksikielisistä pareista Tampereella noudattaa yksi henkilö – yksi kieli -periaatetta. Tutkielmani luotettavuuden kannalta on oleellista ottaa huomioon, että tutkimukseni ei kuvaa suoraan kaksikielisten parien todellista kielenkäyttöä. Tutkimukseni tulokset ovat tutkittavien henkilöiden subjektiivisia näkemyksiä omista ja toisten kielivalinnoista. Avainsanat: språkval, tvåspråkighet, parförhållande, svenska, svenskhet, Tammerfor