AITIOPAIKKA HIEKKALAATIKON REUNALLA - Johtavien virkamiesten näkemykset varhaiskasvatuksen johtajuuden kehittämistarpeista

Päivähoidon johtajuudessa on meneillään monenlaisia muutoksia ja kehittämisprojekteja. Kuntatalouden kiristyminen ja lasten päivähoitotarpeiden lisääntyminen asettavat haasteita päivähoitopalvelun tuottamiselle ja kehittämiselle. Suomalainen kunnanjohtamisjärjestelmä asettaa tulevaisuudessa vaatimuksia entistä tiiviimmälle yhteistyölle johtavien virkamiesten ja poliittisen johdon välillä. Keskinäinen vuoropuhelu ja luottamus ovat ehdoton edellytys päivähoitotoiminnan onnistuneelle järjestämiselle. Päivähoidossa tapahtuvat muutokset ovat tuoneet tarpeen etsiä johtamistoimintaan lisää selkeyttä ja koulutuksen kehittämistä johtajille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa päivähoidon erilaisia haasteita ja päivähoidon johtajan työssä ilmeneviä kehittämistarpeita. Samalla hahmotellaan hyvän johtajan tunnusmerkkejä, joista yhteenvetona kuvaillaan osaavan johtajan -malli päivähoidossa. Tarkastelun kohteena ovat johtavien virkamiesten kokemukset tutkittavasta ilmiöstä ja heidän käsittelemilleen asioille annetut merkitykset. Tarkastelun näkökulma on konstruktiivinen. Teoreettinen viitekehys koostuu johtajuuden tarkastelusta sosiaalisena prosessina, jossa eri toimijoiden välinen vuorovaikutus korostuu. Varhaiskasvatuksessa pedagoginen johtajuus on keskeinen elementti, koska toiminnan keskiössä on lapsen hoito, kasvatus ja opetus. Tässä tutkimuksessa kontekstuaalinen johtajuusmalli määrittää johtajuutta, jolloin kontekstina on varhaiskasvatus ja sen toteuttaminen. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimuksen aineisto on osa Kasvatus- ja opetusalan johtajuus -projektia, johon ovat osallistuneet Espoo, Kajaani, Kerava, Kirkkonummi, Ko-kemäki, Kouvola, Lappeenranta, Liperi, Lohja, Nokia, Porvoo, Tampere ja Vaasa. Empiirinen aineisto on kerätty focus group -menetelmällä ja haastateltavat ovat olleet kunkin kunnan johtavia virkamiehiä. Johtavat virkamiehet kokivat haasteellisina päivähoitotoiminnan toteuttamisessa perustehtävän selkeän rajaamisen, henkilöstöjohtamisen ja laadun varmistamisen. Omassa työssään he pitivät haasteellisina asiantuntijuutta, johtamisstrategian toteuttamista ja päivittäisjohtamista. Osaavan johtajan tunnusmerkkejä kuvataan johtajan ominaisuuksina, toimintana ja itsensä kehittämisenä. Päivähoidon johtajuuden tulevaisuutta tarkastellaan ammattijohtajien tarpeellisuutena, johtamiskoulutuksen kehittämisenä ja organisaatiomuutosten aiheuttamina toimenpiteinä. Tarvitaan kriittistä arvokeskustelua siitä, mikä on varhaiskasvatuksen varsinainen perustehtävä. tähän keskusteluun halutaan mukaan myös kunnan poliittinen johto. Johtavat virkamiehet korostavat educare -tehtävän tärkeyttä, mutta samalla epäilevät tarjoaako yhteiskunta riittävät resurssit toteuttaa sitä. Tutkimuksessa piirtyy kuva osaavasta johtajasta, joka on pedagoginen johtaja, itseään kehittävä päivähoidon asiantuntija, joka hallitsee henkilöstöjohtamisen ja johtamistaidot. Hänellä on hyvät vuorovaikutustaidot ja sosiaalista kyvykkyyttä, jotta voi menestyä edellä mainituilla osa-alueilla. Päivähoidon johtajan työn näkyväksi tekemisessä tarvitaan johtamisosaamisen tason nostamista koulutuksen kautta ja päivähoidon rakenteiden uudistamista vastaamaan työn vaatimuksiin. Johtajuuskoulutusta kehittämällä voidaan varmistaa laadukkaan päivähoidon tarjoaminen kunnissa. Johtavien virkamiesten on myös mahdollisuus työssä olevan roolinsa kautta vaikuttaa niihin puitteisiin ja resursseihin, joilla varhaiskasvatusta tuotetaan. Osaavan johtajan ammattitaidolla päivähoidon johtaja voi olla mielipidevaikuttaja lapsen hyvinvoinnin lisäämisessä. Hänellä on oikea aitiopaikka hiekkalaatikon reunalla edistää turvallista lapsen kasvua ja kehitystä. Avainsanat: Johtajuus, johtaminen, varhaiskasvatus, päivähoidon kehittäminen, osaava johtaj