Kulttuuri ja aluekehittäminen - Luova Tampere -ohjelma uusien mahdollisuuksien avaajana

Luovuus, luovat alat ja kulttuuri ovat nousseet suosituiksi aluekehittämisen aiheiksi 2000-luvun alussa. Perinteinen kulttuuripolitiikka on keskittynyt esimerkiksi kansallisen identiteetin tai hyvinvointivaltion rakentamiseen, mutta viimeistään 1990-luvulta lähtien kulttuuri on nähty yhä enemmän taloudellisena välineenä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Tampereella käynnissä olevan Luova Tampere -ohjelman merkitystä kehittämis- ja kulttuuritoiminnalle. Tarkastelu tapahtuu kulttuurin, strategian ja talouden yhdistämisen kontekstissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla ohjelmaan eri tavoilla liittyviä toimijoita. Usein tehdään jako kulttuurisiin arvoihin ja taloudellisiin arvoihin, jolloin puhutaan itseisarvoisesta ja välineellisestä kulttuurista. Kyseinen jaottelu ei ole kuitenkaan riittävä kuvaamaan aluekehittämisen ja kulttuuritoiminnan yhdistämisen monimutkaisia prosesseja. Onkin hyödyllistä liittää kulttuurin ja talouden yhteyteen strateginen toiminta. Tämä voidaan nähdä suunniteltuna toimintana ja kehittäjien aikomuksina tai emergenttinä eli toimintaympäristöstä nousevien ilmiöiden ohjaamana. Voidaan huomata, että on olemassa emergenttiä ja itseisarvoista, suunniteltua ja itseisarvoista, suunniteltua ja välineellistä sekä emergenttiä ja välineellistä kulttuuritoimintaa. Aluekehittämisen ja kulttuuritoiminnan yhdistäminen on kuvattavissa näiden eri osioiden välisinä prosesseina. Luova Tampere -ohjelma on sijoittunut kaksinkertaisesti paikallisen kehittämis- ja kulttuuritoiminnan tyhjiin kohtiin. Ohjelma on luonut uuden aluekehittämisen lohkon esimerkiksi bioteknologia- ja ICT -alojen rinnalle. Sijoittamalla Luova Tampere -ohjelman toiminta eri kulttuuritoiminnan muotoihin, voidaan huomata, että ohjelma mahdollistaa uudenlaiset kulttuurin talouden muodot perinteistä kulttuuripolitiikkaa täydentäen. Ohjelman toimivuutta selittää alueen kulttuuritoimijoiden keskuudessa ollut aito kehittämistoimenpiteiden tarve, johon on onnistuttu vastaamaan. Ohjelman keskeiseksi merkitykseksi nousee kulttuuripääoman juurruttaminen, eli toimijoiden kohtaamisen mahdollistaminen sekä tietoisuuden ja valmiuksien rakentaminen kulttuurin, julkisen hallinnon ja talouden toimijoiden keskuuteen. Ohjelman hankkeilla ja kehittyvillä luovien alojen yrityksillä sekä erilaisilla tukirakenteilla voidaan luoda tietoisuus alan tärkeydestä ja mahdollisuuksista. Ohjelman avulla voidaan siis lisätä kulttuurialaan liittyvien toimijoiden valmiuksia muutosten kohtaamiseen. Tässä toiminnassa korostuu kehittämis- ja kulttuuritoiminnan monimuotoisen kokonaisuuden strateginen hahmottaminen. Asiasanat: Aluekehittäminen, kulttuuritoiminta, kulttuuripääoma, strateginen ajattel