Työn raskaan raatajat globalisaation pyörteissä: Teollisuustuotannon tulevaisuus – työn epävarmuuden yleisyys, syyt ja seuraukset tässä ja nyt

Viime vuosina irtisanominen on kohdannut yhä useampaa suomalaista teollisuustyöntekijää. Aiemmin suhteellisen vakaina ja turvallisina pidetyistä työpaikoista on tullut epävakaita ja epävarmoja osana teollisuustuotannon murrosta, kiihtyvän talouden globalisoitumisen seurauksena. Talouden globalisoitumisen myötä yritysten toimintaympäristö on muuttunut ja tuotannon erikoistumisesta ja maailmanlaajuisesta hajauttamisesta on tullut sekä mahdollista että kannattavaa. Seurauksena on ollut työsuhteiden epävakaistuminen, työn luonteen muutos ja työn jatkuvuudesta koetun epävarmuuden lisääntyminen. Tutkimuksessa tarkasteltiin Pirkanmaalla sijaitsevan kansainvälisen suuryrityksen teollisuustyöntekijöitä – työntekijöiden kokemaa epävarmuuden yleisyyttä, syitä ja seurauksia – talouden globalisaation aikaansaamien, talouden ja työelämän rakenteissa tapahtuneiden muutosten kontekstissa. Työn epävarmuuden tutkimisen ohella ja sen tueksi selvitettiin, aiempaan tutkimuskirjallisuuteen nojautuen, millä tavalla talouden globalisaatio on epävakauttanut työelämää, lisännyt työn jatkuvuudesta koettua objektiivista uhkaa ja muuttanut epävarmuuden kohdentumista Suomessa. Saadun tiedon pohjalta operationalisoitiin kaksi kysymyspatteria mittaamaan talouden globalisoitumisen vaikutusta työn jatkuvuudesta koettuun epävarmuuteen. Lisäksi tarkasteltiin näiden mittareiden toimivuutta työn epävarmuuden ennustajina. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselynä ja aineiston analysointi suoritettiin SPSS -tilasto-ohjelmalla. Kysely lähetettiin yhteensä 287 työntekijälle. Vastausprosentti oli 28 (n=80). Työn epävarmuutta mitattiin yksiulotteisella, globaalilla epävarmuusmittarilla. Epävarmuus käsitettiin epävarmuudeksi työn jatkuvuudesta, joka kohdistuu työn menettämisestä koettuun uhkaan. Tutkimus osoitti, että epävarmuus työn jatkuvuudesta tehtaan työntekijöiden keskuudessa on yleistä. Tutkimuksen mukaan noin neljännes yrityksen työntekijöistä piti todennäköisenä menettävänsä työpaikkansa lähitulevaisuudessa ja vielä useampaa mahdollinen työn menettäminen huolestutti. Usko työn jatkuvuuteen pidemmälle tulevaisuuteen on heikkoa. Tutkituista tekijöistä epävarmuutta työn jatkuvuudesta parhaiten selittivät työntekijän heikko asema niin työpaikalla kuin työmarkkinoillakin. Myös talouden globalisaatiolla näyttäisi olevan voimakas työsuhteita epävakauttava ja epävarmuutta työn jatkuvuudesta aiheuttava vaikutus. Tutkimus osoitti lisäksi työn epävarmuuden moninaiset negatiiviset vaikutukset niin työntekijöiden kuin työympäristönkin hyvinvoinnille. Tutkimustulosten perusteella erityisen tärkeää olisi epävarmuutta aikaansaavien, talouden ja yhteiskunnan rakenteiden tarkempi tunnistaminen, jotta epävarmuuden ja sen negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi voitaisiin kehittää tehokkaampia yhteiskunnallisia ja yritysten sisäisiä järjestelmiä – sekä työntekijöiden että työympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Avainsanat: työn epävarmuus, talouden globalisaatio, organisaatiotutkimus, irtisanominen, hyvinvointi, teollisuustuotanto, teollisuustyöntekij