Turvallisuushallinnon koulutuksen vaikutukset poliisijohtajien kokemana

Tutkielma käsittelee turvallisuushallinnon maisterikoulutuksen läpäisseiden poliisijohtajien kokemia koulutusvaikutuksia suhteessa heidän poliisihallinnon tehtävissä kokemiinsa vaatimuksiin ja laajemminkin heidän henkilökohtaiseen elämänuraansa. Tapaustutkimus toteutettiin lomakekyselyn avulla. Aineiston havaintoja tulkittiin työelämän ja julkisen hallinnon muutoksen kontekstissa. Vaikutukset selvitettiin tiedustelemalla työelämän kannalta keskeisiä osaamistarpeita sekä sitä kuinka koulutus on onnistunut näihin tärkeinä pidettyihin tarpeisiin vastaamaan. Vaikutukset jaoteltiin opetussuunnitelman mukaisiin koulutuksen sisältöalueisiin sekä asiantuntija- ja johtamistyössä vaadittaviin prosessivalmiuksiin. Maisterikoulutuksen sisällöt vastasivat tutkimukseen osallistuneiden poliisijohtajien koulutustarpeita hyvin. Ristiriita koettujen tarpeiden ja koulutuksesta saatujen valmiuksien välillä kosketteli lähinnä talouden hallinnan ja globalisaation tuntemuksen alueita. Sen sijaan asiantuntija- ja johtamistyössä vaadittavien prosessitaitojen ja koulutuksesta saatujen valmiuksien välillä esiintyi puutteita. Koulutustarpeet muodostuivat vaihtuviksi painotuksiksi yleisjohtamisen ja esimiehenä toimimisen, hallinnon arvioinnin ja kehittämisen sekä kansainvälisen toiminnan ja kouluttajaosaamisen välillä. Koulutustarpeiden ja -motivaation keskeiseksi lähteeksi aineistossa muodostui käynnissä oleva poliisihallinnon uudistustyö. Osalle koulutetuille myönteiset vaikutukset kohdistuivat ensisijaisesti työssä jaksamiseen sekä koulutuksella nähtiin olevan myönteinen vaikutus myös henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen. Nämä ”työssä jaksajat” suhtautuivat muita vastaajia kriittisemmin koulutuksen merkitykseen työelämän kannalta. Tutkielma tähdentää akateemisen koulutuksen ja työelämän tarpeiden välistä jännitettä. Jatkuvassa muutoksessa oleva ja asiantuntijuudeksi paikantuva hallinnon pätevyys edellyttää akateemisen tiedonmuodostuksen lisäksi käytännöllisiä soveltamisen taitoja, joiden avulla hallinnon muutostyö tulee mahdolliseksi. Tulosten mukaan koulutuksen ja hallinnollisen työn välillä vallitsee vahva yhteys. Tutkittujen käsitys johtamisesta laajeni aiempaa moniulotteisemmaksi sekä johtamiskäsityksen laajenemisella oli yhteys myös konkreettisten työtehtävien laajenemiseen. Maisteriopinnot muodostivat tutkituille työkokemuksen ohella merkittävän uralla etenemistä perustelevan tekijän, vaikka aseman ja palkkauksen tasolla muutos oli vähäinen. Mikäli korkeakoulutuksen aktiivista työelämän ja julkisen hallinnon kehittämisen tehtävää halutaan vahvistaa, tulisi turvallisuushallinnon opetusohjelman tukea prosessitaitojen kehittymisessä nykyistä enemmän. Avainsanat: koulutus, poliisihallinto, vaikuttavuus, työelämä, asiantuntijuus, elämänur