Asiantuntijan ainekset. Tutkimus viiden kääntäjän käsityksistä ammattinsa asiantuntijaluonteesta

Tässä tutkielmassa tarkastellaan kääntämistä asiantuntijatoimintana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä työelämässä toimivilla kääntäjillä on omasta työstään asiantuntija-toimintana, mitä kääntäjän asiantuntijuus heidän mielestään käsittää ja millaisena he näkevät kääntäjän roolin asiantuntijana. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat asiantuntijuudesta tehdyt aiemmat tutkimukset ja määritelmät sekä nykyinen, vahvasti funktionaalinen käännöstieteellinen näkemys kääntämisestä asiantuntijatoimintana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, ja haastateltaviksi valittiin viisi päätoimista kääntäjää ja/tai tulkkia. Kaikilla haastateltavilla oli huomattava työkokemus alalta, minkä uskottiin antavan heille valmiudet pohtia työnsä asiantuntijaluonnetta aloittelevia kääntäjiä syvällisemmin ja moniulotteisemmin. Teemahaastattelut koostuivat seuraavista pääteemoista: taustatiedot, kääntäminen asiantuntijatoimintana, asiantuntijuuden ilmeneminen, asiantuntijuuden syntyminen ja rakentuminen sekä asiantuntijan yhteiskunnallinen asema. Haastatteluissa selvitettiin, millaista osaamista asiantuntevalta kääntäjältä haastateltujen mielestä vaaditaan. Tärkeimmiksi nousivat lähde- ja kohdekielen erinomainen hallinta, lähde- ja kohdekulttuurin syvällinen tuntemus, tietotekniset taidot, käännettävän aihealueen tuntemus sekä yhteistyökyky ja projektinhallintataidot. Oman asiantuntijuutensa haastatellut kokivat näkyvän erityisesti korostuneena käännöslaadun arvostuksena, työn rutinoitumisena ja ammattimaisena suhtautumisena asiakaspalveluun. Asiantuntijuutensa kääntäjät näkivät perus-tuvan teoreettisella tasolla koulutukseensa, mutta totesivat todellisen asiantuntijuuden rakentuneen vasta työelämässä. Haastatteluissa ilmeni, että kääntäjät itse pitivät ammattiaan asiantuntijuutta vaativana, mutta epäilivät kääntäjän ammattia harvoin miellettävän varsinaiseksi asiantuntija-ammatiksi yhteiskunnassa yleensä. Kääntäjät koetaan edelleen varsin näkymättömäksi ammattikunnaksi, minkä vuoksi kääntäjän työn todellinen luonne jää maallikoille usein epäselväksi. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että kääntäjien asiantuntijastatuksen nostamisessa merkittävin tekijä ovat kääntäjät itse, sillä kääntäjät luovat itse omalla toiminnallaan ja muun muassa työnsä hinnoittelulla kuvaa ammattinsa luonteesta. Avainsanat: asiantuntijuus, professionaalinen kääntäminen, kompetenssit, kääntäjän asem