Ulkomaalainen työvoima haasteena ay-liikkeelle

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata, millaisia haasteita ulkomaalaisen työvoiman lisääntyminen asettaa suomalaiselle ammattiyhdistysliikkeelle sekä miten ay-liike on vastannut työelämän murrokseen ja sen osana ulkomaalaisen työvoiman lisääntymiseen. Tarkoituksena on kartoittaa kolmessa SAK:laisessa ammattiliitossa toimivien ihmisten (ammattiosastojen aktiivit, luottamusmiehet, johtotaso) näkemyksiä ulkomaalaisen työvoiman problematiikasta ja siitä, mitä konkreettisia keinoja ammattiyhdistysliike on ottanut tai mitä sen pitäisi ottaa käyttöön maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten tilapäistyöntekijöiden edunvalvonnan kehittämiseksi, järjestäytymisasteen nostamiseksi ja vaikutusvallan lisäämiseksi. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Analyysi on tehty aineistolähtöisesti. Kaikissa kolmessa ammattiliitossa on koettu, että ulkomaalaisille maksetaan usein pienempiä palkkoja kuin suomalaisille, eikä työsuhteen ehdoista muutenkaan pidetä kiinni. Keikkatyöläisten kohdalla ongelmat ovat kärjistyneempiä. Ammattiliitoissa on alettu reagoida ulkomaalaisen työvoiman lisääntymiseen ja työmarkkinoiden monikansallistumiseen. Haasteita on lähdetty kohtaamaan eri ammattiliitoissa erilaisilla tavoilla, koska myös liittojen lähtökohdat ovat erilaisia. Palvelualoilla tehdään työtä maahanmuuttajien kanssa, kun tutkituissa teollisuusliitoissa haasteena on vastata ulkomaalaisen tilapäistyövoiman maahantuontiin. Haastatteluissa nousi esille näkemys ay-liikkeen neuvottomuudesta ja keinojen riittämättömyydestä. Pisimmällä kokonaisvaltaisen strategian rakentamisessa näyttää tämän tutkimuksen perusteella olevan Rakennusliitto, jossa perinteisen neuvottelujärjestelmän ja sopimisen rinnalle on tuotu uusia elementtejä, jotka ovat tyypillisiä eteläeurooppalaiselle ay-aktivismille ja uusien liikkeiden toimintatavoille. Paremman menestyksen saavuttamiseksi ulkomaalaisten työntekijöiden organisoimiseksi ammattiliittoihin näyttäisi olevan tarpeellista saada edes muutamia ulkomaalaisia liittymään liittoihin ja tekemään työtä oman vertaisryhmänsä parissa. Suhtautuminen ulkomaalaisille työntekijöille suunnattuihin erillispalveluihin, erillistoimintaan ja omaehtoiseen järjestäytymiseen jakoi haastateltavien mielipiteitä. Ainoastaan Rakennusliitossa on lähdetty rakentamaan ulkomaalaisten työntekijöiden vertaisverkostoa oman ammattiosaston kautta. Asiasanat: ay-liike, prekarisaatio, maahanmuuttajat, ulkomaalainen työvoim