VAIHTOVELKAKIRJALAINAT SUOMALAISISSA PÖRSSIYHTIÖISSÄ

Vaihtovelkakirjalaina on yrityksen rahoitusmuoto, jossa yhdistyy vieras- ja omapääoma. Vaihtovelkakirjalainan haltijalla on oikeus vaihtaa lainansa yrityksen uusiin osakkeisiin. Sijoittaja hyötyy osakkeen hinnan noususta, mutta ei kärsi hinnan laskusta, koska hänellä ei ole pakkoa vaihtaa lainaa osakkeiksi. Yrityksen kannalta vaihtovelkakirjalaina tarjoaa mahdollisuuden saada rahoitusta, jossa yhdistyy suoraa lainaa alhaisempi korkotaso ja osakkeiden myynti vallitsevaa markkinahintaa korkeammalla kurssilla. Tämän takia vaihtovelkakirjalainaa on perinteisesti pidetty edullisena rahoitusmuotona, mitä se ei kuitenkaan ole. Teoreettisesti vaihtovelkakirjalainan käytölle on tarjottu erilaisia motiiveja. Yksi liittyy yrityksen riskin määrittämiseen. Jos yritys ja rahoitusta tarjoavat sijoittajat ovat kovin erimielisiä yrityksen riskistä, voi vaihtovelkakirjalaina tarjota hyvän vaihtoehdon, koska oikein suunniteltuna se on varsin vähän riippuvainen muutoksista yrityksen riskitasossa. Yritys voi myös hakea vaihtovelkakirjalainalla osakepääomaa ”takaoven kautta”. Yritys käyttää vaihtovelkakirjalainaa vain jos se on melko optimistinen tulevasta osakkeen hinnan noususta. Vaihtovelkakirjalainalla voidaan ratkaista myös tulevaisuuden rahoitusongelmia. Tutkimuksessa selvitettiin vaihtovelkakirjalainojen käyttöä suomalaisissa pörssiyhtiöissä vuosien 1986–2006 välillä. Työtä varten kerättiin tiedot 116 vaihtovelkakirjalainasta. Kappaleissa tarkasteltuna v. 1989 laskettiin Suomessa liikkeelle eniten vaihtovelkakirjalainoja. Euromääräisesti eniten pääomaa kerättiin v. 1994. Suhteessa joukkovelkakirjalainoihin ja osakeanteihin vaihtovelkakirjalainalla oli tärkeä rooli pörssiyhtiöiden rahoituksessa 1990-luvun puolivälissä. Vaihtovelkakirjalainan tärkein erityisehto on yrityksen mahdollisuus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin. Tämä ehto on yleisesti käytössä kansainvälisesti. Suomessa tämä call-ehto on selvästi vähemmän käytössä. Vaihtovelkakirjalainaa ovat käyttäneet Suomessa 1990-luvulla monet suuret pääomaintensiiviset yhtiöt, kuten metsäteollisuus. Tämä on ristiriidassa kansainvälisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan vaihtovelkakirjalainan käyttäjät eivät tyypillisimmin ole yhtiöitä joilla aineellisten hyödykkeiden osuus taseesta on suuri. 2000-luvulla pääosa vaihtovelkakirjalainaa käyttäneistä yrityksistä sopii kansainvälisiin tutkimustuloksiin. Avainsanat: vaihtovelkakirjalaina, vaihdettava pääomalaina, pörssiyhtiö, lainan ennenaikainen takaisinmaks