PÄIVÄKODIN KASVATUSKULTTUURI MERKITYKSENANTONA - Metaforat päiväkodin kasvatuskulttuurin ja muutoksen tulkkeina

Tutkimuksen kohteena on päiväkodin kasvatuskulttuuri ja sen muutokset. Tutkimus lähestyy kasvatuskulttuuria kulttuurin näkymättömällä tasolla, päiväkodin työntekijöiden kasvatukseen ja lapseen liittämien käsitysten kautta. Käsitysten tutkimuksessa on käytetty metaforia, joiden oletetaan välittävän kulttuurissa läsnä olevaa hiljaista tietoa. Tutkimus on tehty osana laajempaa kehittämis- ja tutkimusprojektia ’Yhteisöllinen suunnittelu päiväkodissa’ jonka keskiössä oli päiväkodin yhteisöllinen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessi (Nummenmaa, Karila, Joensuu & Rönnholm 2007). Kehittämistutkimus kesti puolitoista vuotta, jonka kuluessa kasvattajien yhteisö työsti yhdessä päiväkodin yhteistä varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty projektin alkuvaiheessa ja sen päätyttyä. Tutkimustehtävänä on kuvata, millaisia muutoksia - jos lainkaan - tapahtui kasvattajien varhaiskasvatusta, lasta ja itseään koskevissa käsityksissä. Tutkimuksen lähtöolettamuksena oli, että kasvatuskulttuuri tulee esiin kielen vertauskuvissa ja metaforisissa ilmauksissa, jotka jäsentävät ja ohjaavat ihmisen arkikokemuksia. Metaforat nostavat esiin yksilöllisiä tapoja ymmärtää ja antaa merkityksiä ympäröivän maailman ilmiöille ja omille kokemuksilleen. Tutkimustulokset osoittivat, että päiväkodin työntekijöiden kasvatukseen ja lapseen liittämät metaforat ja niiden kantamat merkitykset muuttuivat jossain määrin. Kehittämisprosessin alussa päiväkodin työntekijöiden kasvatukseen ja lapseen liittämät merkityksenannot heijastivat enemmän kasvatuskäsitystä, jolle ole ominaista ulkovaikuttavuus ja ohjattavuus. Päiväkodin kasvatuskulttuuri näyttäytyi puolestaan differentioituneena. Puolentoista vuoden kehittämisprosessin jälkeen työntekijöiden merkityksenannot olivat muuttuneet lähemmäksi kognitiivista tai konstruktiivista kasvatuskäsitystä. Päiväkodin kasvatuskulttuuri näyttäytyi fragmentoituneena, mikä nyky-yhteiskunnassa nähdään tavoiteltavampana kuin yhtenäinen, yhden vahvan kulttuurin organisaatio. Metaforatyöskentelyn avulla kasvattajien yhteisö voi tutkia ja saada tietoa oman toimintansa taustalla vallitsevista käsityksistä, uskomuksista, olettamuksista ja arvoista. Nostamalla tiedostamattomalla tasolla olevia merkityksiä esiin niihin voidaan vaikuttaa ja niitä voidaan muokata. Tutkimustuloksia ja -menetelmää voidaan soveltaa varhaiskasvatuksen laadun kehittämisessä. AVAINSANAT: kasvatuskulttuuri, kasvatuskäsitykset, metafora, muutos, organisaatiokulttuuri, päiväkoti, tapaustutkimu