Kuntien toisen asteen koulutuksen muuttuva yhteistyö

Tutkielmassani tutkin hallinnon ajattelutapojen muutoksia rakenneteoreettisesta ja byrokraattisesta ajattelutavasta julkiseen valintaan, uuteen julkisjohtamiseen sekä uuteen hallinta-ajatteluun. Nämä uudet hallinnon mallit ovat tuoneet mukanaan hallinnon madaltamista ja joustamista, päätöksenteon hajauttamista, markkinoistumista, asiakasnäkökulmaa, yksilöllisyyden korostamista, verkostojen rakentamista sekä palvelujen järjestämisen vaihtoehtojen lisääntymistä. Nämä muutokset ovat vaikuttaneet laajasti Suomen koulutuspolitiikkaan ja kuntien toisen asteen koulutuksen järjestämiseen. Toimintakulttuurimme elää jatkuvasti, mutta juuri nyt kun kunta- ja palvelurakenteet ovat Suomessa kehittämisen kohteena, on ajankohtaista tarkastella myös toisen asteen koulutuksen yhteistoiminnan edellytyksiä, vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Julkisten palvelujen järjestämisessäkin tärkeäksi ilmiöksi on noussut yhteistoiminnallisuus ja yhteistyöverkostojen luominen. Tutkielmassani tarkastelen hallinnon ajattelunmuutosten luomia edellytyksiä ja odotuksia toisen asteen koulutukselle. Koska kunnilla on mahdollisuus monenlaiseen yhteistyöhön sekä koulutuksen järjestämiseen, esittelen tärkeimmät kuntien koulutuksen järjestämisen yhteistoiminnalliset järjestämistavat, joita ovat isäntäkuntamalli, kuntayhtymä, liikelaitoskuntayhtymä sekä osakeyhtiömalli. Yhteistyön toteutumista sekä erilaisia järjestämismalleja esittelen neljän esimerkkitapauksen avulla. Ensimmäinen niistä, ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen Satakunnassa -hanke käsittää koko maakunnan kattavan ammatillisen koulutuksen kehittämistä sekä kehitystyön eri vaiheita. Toinen tapaus esittelee vakiintuneen toimijan Kokemäenjokilaakson koulutuskuntayhtymän sekä sen historiaa ja toimintaa kuntayhytmänä. Mielenkiintoista on havannoida, miten yhteistyö koskettaa myös vakiintuneita ja elinvoimaisia yksiköitä, joilla ei ole ollut tarvetta lähteä laajentamaan yhteistoimintaansa. Kolmaneta esittelen juuri toimintaansa aloittelevan Länsirannikon ammatillisen koulutuksen osakeyhtiön ja niitä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet järjestämismallina valintaan. Neljäntenä Opinlakeus esittelee väljemmin organisoidun yhteistyömallin, jossa rakenteiden sijaan ollaan keskitytty rakentamaan yhteistä opintotarjotinta sekä verkko-opintojen kehittämistä. Asiasanat: hallinnon muutos, rakenneteoria, julkinen valinta, uusi julkisjohtaminen, uusi hallinta-ajattelu, toisen asteen koulutus, yhteistoiminta, yhteistyö, kuntien koulutuksen järjestämismalli, isäntäkunta, kuntayhtymä, liikelaitoskuntayhtymä, osakeyhtiö