Nuoret, äänestäminen ja demokratia. Nuorten näkökulmia aiheeseen

Tutkimuksessa tarkastellaan äänestämässä käyneiden nuorten mielipiteitä äänestämisestä ja demokratiasta Suomessa. Tutkimuksen yhteiskunnallisena taustana ovat äänestysaktiivisuudessa viime vuosikymmeninä tapahtuneet muutokset. Äänestysaktiivisuus on laskenut voimakkaasti, ja julkisuudessa on puhuttu demokratian kriisistä. Syitä on etsitty muun muassa perinteisten luokkasidonnaisuuksien murenemisesta ja puolueiden välisten aatteellisten erojen kaventumisesta. Kansalaisten on yhä vaikeampaa löytää omaa paikkaansa poliittisella kentällä. Suurinta äänestysaktiivisuuden lasku on ollut nuorten keskuudessa. Tutkimusaiheen valitsemisen perusteena onkin nuorimpien ikäluokkien heikko äänestysinto, jonka takia nuoria on julkisuudessa kutsuttu passiivisiksi. Tutkimuksella halutaan katsoa passiivisuuskuvan tuolle puolen ja selvittää, miksi osa nuorista kuitenkin äänestää. Minkälaiset tiedot nuorilla on politiikasta ja miten he ovat sosiaalistuneet siihen? Millä perusteella puolue- ja ehdokasvalinta tehdään? Lisäksi tiedustellaan nuorten mielipiteitä suomalaisen demokratian nykytilasta ja tulevaisuudesta, sekä etsitään ratkaisukeinoja nuorten matalaan äänestysaktiivisuuteen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin, joissa haastateltiin viittä lumipallomenetelmän avulla tavoitettua 22–27 -vuotiasta tamperelaista nuorta. Aineistonkeruutavaksi valittiin haastattelu, koska tutkimuksessa haluttiin tuoda mahdollisimman hyvin esiin nuorten oma ääni. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nuorten sosiaalistuminen politiikkaan ei ole kovin syvällistä, eikä heillä ole erityisen hyvää poliittista lukutaitoa. Politiikkaan sosiaalistutaan yhä enemmän tiedotusvälineiden välittämän informaation perusteella. Tiedotusvälineiden pirstaleinen uutisointitapa heikentää osaltaan nuorten mahdollisuuksia muodostaa kokonaisvaltaista kuvaa politiikasta. Politiikka koetaan vaikeaselkoiseksi, eikä sitä pidetä kovin kiinnostavana. Tiedon- ja kiinnostuksenpuute sekä politiikan vaikeatajuisuus näyttävät ajavan nuoret eräänlaiseen noidankehään, joka pitää heidät etäällä politiikasta. Noidankehästä irtautuminen on hankalaa. Nuorten puolue- ja ehdokasvalinnoissa on näkyvissä politiikan henkilöityminen. Edustuksellisen demokratian kompastuskivenä pidetään kansalaisten liian pieniä vaikutusmahdollisuuksia ja poliittisten toimijoiden epäluotettavuutta. Nuoret toivovat suurempia vaikutusmahdollisuuksia ja nuorten parempaa huomioimista politiikassa. Nuorten aktivoinnissa on tärkeää lähestyä asioita heidän omasta näkökulmastaan ja välttää menetelmiä, jotka voidaan tulkita pakottamiseksi. Nykyisellään politiikkaa ei koeta kovin responsiiviseksi. Responsiivisuuden puute on tämän tutkimuksen perusteella suurimpia uhkia edustuksellisen demokratian tulevaisuudelle. Avainsanat: demokratia, politiikka, äänestäminen, vaikuttaminen, nuore