Effects of Native Language in Ambiguity Resolution: Two Experiments in Psycholinguistics

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan äidinkielen merkitystä englannin leksikaalisesti ja rakenteellisesti moniselitteisten ilmaisujen tulkinnassa. Mielenkiinto kohdistuu kahteen keskeiseen tutkimuskysymykseen: tulkitsevatko eri kieliä äidinkielenään puhuvat ihmiset moniselitteisiä ilmaisuja rajatussa kontekstissa eri tavoin ja poikkeavatko heidän tapansa selittää omaa tulkintaprosessiaan toisistaan. Työssä esitellään kolme erilaista ja keskenään ristiriitaista psykolingvistiikan teoriaa – universaalikielioppi, konnektionismi ja lingvistinen suhteellisuus, jota tässä edustaa lähinnä radikaali Sapirin-Whorfin hypoteesi – historioineen, kriitikoineen ja nykyisine asemineen. Erityistä huomiota kiinnitetään teorioiden näkemyksiin vieraan kielen oppimisesta sekä moniselitteisistä ilmaisuista. Työn empiirisen osan havaintoja arvioidaan näiden teorioiden kautta. Suurimman osan työstä muodostaa kahden empiirisen kokeen kuvaus ja niiden tulosten analysointi. Ensimmäisessä kokeessa suomea ja englantia äidinkielenään puhuvien ryhmien tehtävänä oli valita kymmenen sanan autenttisissa englanninkielisissä lausekatkelmissa but-sanan suomenkieliseksi käännökseksi joko mutta tai vaan ja omin sanoin kuvailla, miten päätyivät valitsemaansa käännösvaihtoehtoon. Toisessa kokeessa suomea ja lukuisia muita kieliä äidinkielenään puhuvien ryhmien tuli monivalintatehtävässä valita rakenteellisesti moniselitteisten englanninkielisten lauseiden tulkinnoista mielestään oikea ja jälleen omin sanoin kuvailla, miten päätyivät valintaansa. Molemmat kokeet toteutettiin tehtäväpapereilla kirjallisesti Tampereen yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudessa. Ensimmäiseen kokeeseen osallistui 18 henkilöä, suurimuotoisempaan toiseen kokeeseen 134 henkilöä. Ensimmäisessä kokeessa molemmat kieliryhmät päätyivät pitkälti samoihin käännösvaihtoehtoihin, mutta englanninkieliset selittivät ratkaisunsa puhtaasti semanttisin perustein, kun taas suomenkieliset käyttivät sekä semanttisia että kieliopillisia selityksiä. Toisen kokeen monivalintaosuudessa korrelaatioita äidinkielen ja tulkintavalinnan välillä löytyi ja kaikki kieliryhmät antoivat pääasiassa samankaltaisia kieliopillisia selityksiä, mutta vastauksissa oli myös runsaasti sisäisiä epäjohdonmukaisuuksia. Jälkimmäisen koejärjestelyn selkeys ei lopulta ollut täysin tyydyttävä. Tutkimustulokset antavat jonkin verran tukea sekä universaalikieliopin että konnektionismin teorioille, mutta varsinkin yllämainitut sisäiset epäjohdonmukaisuudet heikentävät tiedeyhteisössä muutenkin kritisoidun Sapirin-Whorfin hypoteesin asemaa. Toisin kuin eräät universaalikielioppia ja vieraan kielen oppimista käsittelevät teoriat otaksuvat, äidinkielellä ja vieraan kielen rakenteiden prosessoinnilla vaikuttaa tulosten perusteella olevan melko selkeä yhteys. Avainsanat: psykolingvistiikka, universaalikielioppi, konnektionismi, lingvistinen suhteellisuus, moniselitteiset ilmaisu