Maatalouden ja sivuelinkeinojen tulolähdejako verotuksessa

Tutkielma käsittelee maatalouden ja sivuelinkeinojen verotusta. Maatalouden harjoittajia verotetaan Suomessa maatilatalouden tuloverolain mukaan ja elinkeinonharjoittajia elinkeinoverolain mukaan. Maatalouden sivuansiotoimintaa verotetaan yleensä kuten varsinaista maataloutta, mutta joissakin tapauksissa sitä voidaan verottaa elinkeinoverolain mukaan. Laista ei löydy selviä säännöksiä rajanvetoon näiden kahden verolain ja samalla tulolähteen välille, vaan ratkaisut perustuvat pääosin vanhahkoihin oikeustapauksiin ja oikeuskirjallisuuteen. Tätä ei voida pitää yrittäjän oikeusturvan kannalta hyvänä, koska verolaeilla on huomattavia eroja. Tulolähdejakoon on kytketty muitakin seikkoja, esimerkiksi yrittäjän eläkejärjestelmä ja se, kuuluuko yrittäjä arvonlisäverotuksessa kuukausi- vai vuosi-ilmoitusmenettelyn piiriin. Tutkielmassa paneudutaan maatalouden ja maatalousverotuksen kehittymiseen Suomessa, tulolähdejaon kehittymiseen ja merkitykseen sekä maatalouden harjoittajan verotukseen Ruotsissa. Ruotsiin tutustumisen tarkoitus on tutkia, löytyykö naapuristamme esimerkkiä maatalouden verotuksen järjestelmäksi. Ruotsissa ei tunneta tulolähdejakoa, vaan kaikkea saman yrittäjän yritystoimintaa verotetaan yhdessä. Lopuksi tutkielmassa esitetään ehdotuksia nykyisen verotuskäytännön parantamiseksi. Tärkeimpinä niistä voidaan pitää maatalouden nettovarallisuuden laskentaperusteiden korjaamista sekä koko tulolähdejaottelun kriittistä tarkastelua. Lähestymistapa on aluksi oikeushistoriallinen kun tarkastellaan maatalouden ja maatalousverotuksen kehittymistä historiallisista ajoista nykypäivään saakka. Tulolähdejaon kehittymisen ja merkityksen selvittämisessä käytetään oikeusdogmaattista lähestymistapaa. Tässä osiossa vertaillaan eroja MVL:n ja EVL:n välillä. Ruotsin verojärjestelmään tutustuttaessa lähestymistapa on oikeusvertaileva ja lopuksi oikeuspoliittinen, kun esitetään ehdotuksia nykytilanteen selkiyttämiseksi ja parantamiseksi. Lähteinä on käytetty muiden muassa vero-oikeuden kirjallisuutta, Verotus-lehden artikkeleita, lukuisia internet-sivuja sekä luonnollisesti lakitekstejä ja hallituksen esityksiä. Ruotsin verojärjestelmään tutustumisessa on suurimpana apuna ollut Skatteverketin internet-sivusto