Aluejohto muutoksen toteuttajana yritysoston haltuunoton aikana : case Pohjola

Maailman markkinoiden yhä kovenevan kilpailun myötä monet organisaatiot ovat viime vuosina korostaneet organisatorisen uudelleenjärjestämisen tuomia kustannusetuja ja mahdollisia yhteensulautumisen tai yritysoston aikaansaamia synergiaetuja. Tässä tutkimuksessa kuvataan OP-ryhmän Pohjola-yritysostoa Pohjolan aluejohdon näkökulmasta. Tavoitteena on kuvata aluejohdon kohtaamia haasteita yritysoston jälkeisen muutoksen haltuunotossa. Tavoitteena on myös yhdistää muutosjohtamisen teesejä ajallisesti yritysoston eri vaiheisiin. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus. Pohjolan aluejohdon rinnastan keskijohtoon ja sitä käsittelevään kirjallisuuteen ja otan heidän kertomansa totuutena sitä kyseenalaistamatta. Teoreettiseksi viitekehykseksi olen valinnut Kotterin (1997, 2002) kahdeksanportaisen muutosjohtamisen mallin, jonka avulla kuvaan sitä laajaa asioiden ja ihmisten johtamisen kenttää mitä esimiesten tulisi onnistuneesti johtaa, jotta yritysoston taloudelliset synergiaedut ja muut asetetut tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa. Keskityn eritoten viestinnän ja yrityskulttuurien muutokseen, koska nämä nousivat eniten esille sekä kirjallisuuskatsauksessa että Pohjolan toimipisteyksiköissä tehdyissä haastatteluissa. Aluejohto koki oman asemansa yritysoston haltuunotossa hyvin haastavaksi. Aluejohdolla ei ole ollut osaa yritysoston suunnitteluun ennen varsinaista yritysostoa. Nyt toteutettavana olevan muutosvision on laatinut Op-ryhmän ylin johto. Aluejohto sen sijaan on kantanut suurimman taakan ja vastuun yritysoston aikaisesta ja sen jälkeisen vaiheen toteutuksesta. He kokivat olevansa linkki Helsingissä istuvan ylimmän johdon ja alueellisissa toimistoissa istuvien yksittäisten työntekijöiden välillä. Erittäin tärkeäksi aluejohto koki sen, että heille on annettu vapauksia toimia parhaaksi näkemällään tavalla alueittain. Resurssien allokointi on siten jätetty aluejohdon päätettäväksi, vaikka visio sekä resurssit toiminnan aikaansaamiseksi on alunperin annettu valmiina. Suurimpana uhkana aluejohdon taholta koettiin paikallisten Osuuspankkien ja alueellisten Pohjolan yksiköiden erilaisten organisaatiokulttuurien yhdentyminen; Jo usealla paikkakunnalla yhteiskonttoreihin siirtymisen jälkeen on tapahtunut vakuutusyhtiölle hyväksi havaittujen toimintatapojen muutos ehkä enemmän pankki- ja rahoitusalalle sopivampaan passiiviseen tyyliin. Avainsanat: Yritysosto, aluejohto, keskijohto, muutosjohtamine