Kasakoita, kulkukauppiaita ja kauniita naisia : Venäläisyyden representaatiot peruskoulun luokkien 1–6 musiikin oppikirjoissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla venäläisyyttä on esitetty suomalaisissa musiikin oppikirjoissa peruskouluaikana. Tarkasteltavana olivat venäläistä alkuperää olevien sävelmien laulutekstit ja kuvitus. Tutkimusaineisto käsitti venäläislaulut kaikista vuoteen 2007 mennessä ilmestyneistä suomenkielisistä peruskoulun 1.–6. luokan musiikin oppikirjoista. Yhteensä tarkasteltavana oli 38 oppikirjaa, jotka sisälsivät kaikkiaan 120 venäläistä laulua. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Lisäksi kvantitatiivisen otteen avulla selvitettiin lauluteksteissä ja kuvituksessa esiintyviä lukumääriä ja osuuksia. Analyysissä tarkasteltiin erityisesti miesten ja naisten esittämistapoja, tekstien ja kuvien eksoottisia elementtejä sekä kansanluonteen ja kansanperinteen ilmenemistä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että musiikin oppikirjoissa on korostettu venäläisyyden erilaisuutta suomalaisuuteen nähden. Venäläinen yhteiskunta näyttäytyy lauluteksteissä ja kuvituksessa usein agraarisena ja patriarkaalisena. Miehet ovat näkyvämmässä ja aktiivisemmassa roolissa kuin naiset. Miehet esiintyvät erilaisissa ammateissa, kun taas naisten toiminta rajoittuu lähinnä yksityiseen kotiympäristöön. Miesten kohdalla on korostettu primitiivisiä ja väkivaltaisia piirteitä, naisia puolestaan on kutsuttu usein hellittelynimillä. Venäläismiesten tavallisia rooleja kaikkien vuosikymmenten kirjoissa ovat kasakka ja kansansoittimia soittava muusikko. Yleisimmin venäläislaulujen naiset on kuvattu viehättävinä nuorina neitoina, joita miehet yrittävät valloittaa. Oppikirjojen tarkastelu osoitti, että myös eksoottisten kuva- ja tekstielementtien kautta rakennetaan eroja lännen ja idän, Suomen ja Venäjän välille. Eksoottisia elementtejä ovat lauluteksteissä venäjänkieliset äänteet, nimet ja sanat, sekä sellaiset sanat, joiden on tarkoitus kuulostaa venäjän kieleltä. Kuvituksessa eksoottisia piirteitä voi nähdä ihmisten pukeutumisessa, esineissä ja ympäristön kuvaamistavoissa. Eksoottisten elementtien käyttöön sisältyy monissa tapauksissa venäläisen kulttuurin väärinymmärtämisen tai täydellisen ymmärtämättömyyden mahdollisuus. Vanhaa maalaiskulttuuria on ilmennetty lauluteksteissä ja kuvituksessa muun muassa eläinten, esineistön, ihmisten pukeutumisen ja toimintojen kautta. Vanhaa pakanallista symboliikkaa, perinteisiä venäläisiä tapoja ja venäläisen kansanluonteen piirteitä esiintyy kirjoissa melko monipuolisesti. Vaikka oppikirjat periaatteessa tuovat hyvin esiin venäläisiä perinteitä, ei kuvien ja tekstien sisältämää symboliikkaa ole selitetty kirjan käyttäjälle, jolloin perinteet jäävät todennäköisesti venäläiseen kulttuuriin perehtymättömältä oppilaalta ja opettajalta ymmärtämättä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että musiikin oppikirjat ovat koko peruskouluajan sisältäneet sellaista venäläisyyttä kuvaavaa materiaalia, joka on voinut omalta osaltaan synnyttää ja ylläpitää suomalaisten negatiivisia asenteita Venäjää ja venäläisiä kohtaan. Tulevaisuudessa musiikin oppikirjoissa tulisi pyrkiä asiallisempaan ja totuudenmukaisempaan kuvitukseen, ja sisällyttää kirjoihin myös uudempia venäläislauluja. Oppikirjojen tekijöiden tulisi jatkossa pohtia tarkemmin omia asenteitaan ja toimintatapojaan ja varmistaa, etteivät he ainakaan omalla toiminnallaan myötävaikuta ennakkoluuloisten ja rasististen asenteiden syntymiseen. Avainsanat: kansainvälisyyskasvatus, monikulttuurisuus, musiikki, musiikkikasvatus, oppikirjat, peruskoulu, venäläisyy