Pirkanmaan innovaatiokäytävät

Tampereen seutukunta menestyy hyvin mitattuna niin seutukunnan asukasluvun kehityksellä, asukkaiden tulokehityksellä, työllisyydellä kuin tutkimus- ja kehitystoimintaan käytetyllä rahoituksellakin. Ero kasvu-uralla olevan Tampereen seutukunnan ja muun Pirkanmaan välillä sen sijaan kasvaa. Pirkanmaan tasapainoinen kehitys edellyttää Tampereen seudun osaamisen ja innovaatiotoiminnan kanavoimista myös muualle maakuntaan erilaisten mekanismien ja toimintatapojen avulla. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Pirkanmaan maakunnassa sijaitsevien Tampereen seutukunnan ulkopuolisten maaseudun osaamiskeskusten suhdetta keskuskaupunkiin osaamisen, teknologiansiirron, rahoituksen ja innovaatiotoiminnan kannalta. Tutkimuksella haluttiin tietoa siitä, miten Tampereen seutukunnan ulkopuoliset osaamiskeskukset käyttävät hyväkseen Tampereen innovaatiopotentiaalia ja osaamista sekä millaisin toimenpitein osaamiskeskusten yhteyksiä Tampereen instituutioihin tulisi kehittää. Teoreettinen viitekehys muodostuu alueellisen innovaatiojärjestelmän tarkastelusta, jossa esiintyvää osaamiskeskusten ja instituutioiden vuorovaikutusta jäsennetään maaseudun ja kaupungin välisenä resurssiriippuvuutena. Tutkimus keskittyy osaamiskeskusten ja Tampereen instituutioiden väliseen innovaatiokäytävään. Tutkimus on pääosin laadullinen ja sitä on täydennetty osittain rinnakkaisella määrällisellä osiolla. Empiirinen osuus koostuu kolmesta osasta: kartoituksesta, teemahaastatteluista ja kyselylomakevastauksista. Kuntien elinkeinoasioista vastaaville henkilöille kohdistetulla sähköpostitiedustelulla kartoitettiin Pirkanmaan maakunnassa sijaitsevat organisoidut osaamiskeskukset ja organisoimattomat osaamiskeskittymät. Kartoituksessa löydettiin 11 osaamiskeskusta ja 40 osaamiskeskittymää. Haastattelut suoritettiin kaikissa Tampereen seutukunnan ulkopuolisissa osaamiskeskuksissa, joissa haastateltavina oli yhteensä kymmenen henkilöä. Teemahaastatteluaineisto analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluja täydennettiin haastateltavilta kerätyillä kyselylomakevastauksilla. Alle puolet Tampereen seutukunnan ulkopuolisista osaamiskeskuksista löytää toimintansa kannalta tärkeimmät instituutiot Tampereelta. Tärkeimpiä instituutioita ovat työvoima- ja elinkeinokeskus, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Pirkanmaan oppisopimuskeskus. Osa Tampereen instituutioista on osaamiskeskuksille merkityksettömiä tai tuntemattomia. Instituutioiden paikalliset toimipisteet helpottavat yhteyksiä. Innovaatiokäytävän yhteydet muodostuvat henkilökohtaisista suhteista. Maantieteellinen etäisyys haittaa yhteyksien luomista, mutta samalla henkilökohtaisissa yhteyksissä esiintyvä tietopohjien, ajattelutapojen ja ammattikielen samanlaisuus häivyttävät maantieteellisestä etäisyydestä johtuvia haittoja. Innovaatiokäytävien tulee muodostua sekä vahvoista että heikoista sidoksista, joilla voidaan säädellä yksipuolisen riippuvuuden ja sen mukana syntyvän haavoittuvuuden muodostumista. Tampereella sijaitsevat instituutiot voisivat olla nykyistä tärkeämpiä osaamisen ja innovaatioiden lähteitä osaamiskeskuksille. Osaamiskeskukset kokevat joidenkin instituutioiden olevan passiivisia Tampereen seutukunnan ulkopuolisen Pirkanmaan kehittämisessä. Vaikka osaamiskeskukset kokevat olevansa Tampereen instituutioiden mittakaavassa pieniä, on niillä merkittävä rooli oman seutukuntansa elinkeinotoiminnan edistäjinä. Avainsanat: innovaatiojärjestelmä, innovaatiokäytävä, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus, resurssiriippuvuus