Sosiaalityöntekijöiden ja työvoimaviranomaisten välinen yhteistyö aktivointisuunnitelmien teossa

Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata sosiaalityöntekijöiden ja työvoimaviranomaisten kokemuksia yhteistyöstä aktivointisuunnitelmien tekemisessä. Lakia kuntouttavasta työtoiminnasta on toteuttamassa kaksi hyvin erilaisesta organisaatiosta tulevaa viranomaista. Moniammatillisen yhteistyön onnistumiseksi viranomaiset ovat joutuneet luomaan yhteisen käsityksen aktivointisuunnitelmiin liittyvistä seikoista; sen sisällöstä ja tavoitteista sekä resurssien suuntaamisesta. Tutkimusaineisto koostuu Seinäjoen seudun neljän työvoimaviranomaisen ja neljän sosiaalityöntekijän sähköpostitse lähettämistä vastauksista teemojen mukaisiin kysymyksiin sekä kolmesta havainnoimastani aktivointisuunnitelmaneuvottelusta. Tutkielmassa olen pyrkinyt tuomaan esiin myös oman työkokemukseni sosiaalityöntekijänä aikuissosiaalityössä ja aktivointisuunnitelmissa. Tutkielman yhtenä tarkoituksena onkin kuvailla suhteellisen uutta sosiaalityön työkäytäntöä vaihe vaiheelta. Aineiston analysoinnissa olen käyttänyt sisällönanalyysia. Tutkielmaan osallistuneiden viranomaisten mukaan aktivointisuunnitelma tarvitsee onnistuakseen sekä työvoimaviranomaisen että sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen. Yhteistyö aktivointisuunnitelmien teossa on joustavaa ja tasapuolista. Haasteena viranomaiset näkivät organisaatioiden erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisen. Eniten kritiikkiä kohdistui liian vähäisiin resursseihin. Pulaa on niin työntekijöistä, ajasta, rahasta kuin tarjottavista vaihtoehdoistakin. Resurssien vähäisyyden vuoksi lain kirjain ei toteudu eikä aktivointisuunnitelmaa pystytä tekemään kaikille siihen oikeutetuille työttömille. Kunnissa on erilaisia käytäntöjä hoitaa lakia, ja tästä syystä työttömät voivat olla hyvinkin eriarvoisessa asemassa riippuen kotipaikkakunnasta. Tutkielman mukaan kuitenkin ne työttömät, jotka pääsevät mukaan aktivointisuunnitteluun, saavat osakseen asiakaslähtöistä ja hyvää palvelua viranomaisten taholta. Tämän tutkielman mukaan työvoiman palvelukeskuksissa (TYP) työskentelevät työntekijät olivat tyytyväisempiä sekä varattuihin resursseihin että johdon suhtautumiseen heidän työtänsä kohtaan. Organisaatio mahdollisti työntekijöiden kunnollisen paneutumisen asiakkaan tilanteeseen. Asiasanat: Kuntouttava työtoiminta, aktivointisuunnitelma, työvoimahallinto, sosiaalihallinto, yhteistyö, organisaatiokulttuuri, sisällönanalyys