Masentuneen opiskelijan opiskelukyky ja opinto-ohjauksen tarve

Tutkimuksessani tarkastelin masennuksen vaikutusta opiskelijan opiskelukykyyn sekä masentuneiden opiskelijoiden opinto-ohjauksen tarvetta. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, millä tavoin masennus näkyy opiskelijan opintojen arjessa. Tämän lisäksi pyrin kartoittamaan sitä, millainen opinto-ohjaus tukisi masennuksesta kärsivää opiskelijaa parhaiten. Vastausta näihin kysymyksiin hain analysoimalla opiskelijoiden masennukseen ja opinto-ohjaukseen liittyviä kokemuksia. Tutkimukseeni osallistuneet olivat Tampereen yliopiston opiskelijoita, joiden ikä vaihteli 20 - 33 vuoden välillä. Tutkimukseeni osallistuneista neljä oli miehiä ja loput naisia. Tutkimuksen laadullinen aineisto kerättiin teemahaastattelujen ja kirjoitusten avulla. Aineisto koostui yhdestätoista haastattelusta ja seitsemästä kirjoituksesta. Tutkimusaineiston analyysia lähestyttiin teemoittelun kautta. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että masennus heikensi opiskelijan opiskelukykyä. Konkreettisesti masennuksen vaikutus näkyi esimerkiksi jaksamattomuutena sekä muistin ja keskittymiskyvyn heikkenemisenä. Nämä tekijät yhdessä heijastuivat myös opiskelijan opiskelutaitoihin. Lisäksi masennus heikensi opiskelijan itseluottamusta sekä vaikeutti toimimista opiskeluun kuuluvissa sosiaalisissa tilanteissa. Opiskelukyvyn heikentymisen seurauksena opintojen kuormittavuus lisääntyi, opintojen sujuminen vaikeutui ja niiden eteneminen hidastui. Tutkimukseni osoitti, että masentuneet opiskelijat turvautuivat opinto-ohjaukseen varsin vähän, vaikka masennus vaikeutti selvästi opiskelua. Opiskelijoiden tarpeet opinto-ohjauksen suhteen vaihtelivat. Yhteiseksi tekijäksi osoittautui kuitenkin toive henkilökohtaisesta ja yksilöllisestä opinto-ohjauksesta. Koska heikentynyt opiskelukyky ei mahdollistanut täysipainoista opiskelua, olisi opiskelijoiden ohjauksessa ollut hyvä kiinnittää huomiota myös opintojen järkevään suunnitteluun sekä tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia kehittää uudenlaisia opiskelutaitoja. Tutkimukseni tuloksien perusteella päättelin, että masentuneen opiskelijan opinto-ohjauksen tarpeisiin vastaaminen voisi toteutua parhaiten hops-ohjauksessa. Hopsin avulla opiskelija voisi suunnitella ja aikatauluttaa opintojaan järkevästi. Hopsin avulla opintojen etenemistä voitaisiin seurata tiiviimmin, ja tarvittaessa tarkistaa niille asetettuja tavoitteita. Edellisten lisäksi hops tarjoaisi mahdollisuuden myös opiskelijan kaipaamaan yksilölliseen kohtaamiseen. Asiasanat: masennus, opiskelijat, opiskelu, opinto-ohjaus, korkeakoulu