PÄIVÄKODIN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN HENGESSÄ - Tapaustutkimus hyvinkääläisten päiväkodinjohtajien käsityksistä Vasun vaikutuksista päiväkodin johtamiseen

Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ei ole pitkiin aikoihin olut varsinaista toimintaa linjaavaa asiakirjaa. Kun esiopetusuudistus toi maahamme kaikkia 6 -vuotiaita lapsia koskevat esiopetussuunnitelman perusteet, loi se paineen linjata myös muiden varhaiskasvatusikäisten lasten toimintaa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet valmistuivat Stakesin toimesta vuonna 2003. Ne perustuvat valtioneuvoston hyväksymiin varhaiskasvatuksen linjauksiin vuodelta 2002. Linjaukset määrittelevät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen suuntaviivat. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet muodostavat yhdessä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien kanssa lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävän kokonaisuuden. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisia kuntakohtaisia suunnitelmia on tehty viime vuosien aikana suurimmassa osassa Suomen kunnista, mutta tutkimusta ei vielä ole kovin paljon tehty. Tutkielmassani tarkastellaan yhden kaupungin päiväkodin johtajien käsityksiä siitä, millaista johtamista uuden asiakirjan vieminen päivähoitoyksikköön tarvitsee, millaista osaamista se vaatii johtajilta ja millaisena toimintana sen tulisi näkyä päiväkodin arjessa. Päivähoidossa, joka on osa varhaiskasvatusta, varhaiskasvatussuunnitelmien teko on uusi tilanne. Päivähoitoyhteisöillä ei ole aikaisempaa kokemusta eikä ohjeistusta esimerkiksi siitä, miten tällaista suunnitelmaprosessia tulisi viedä eteenpäin. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jossa kysely tehtiin koko sille kohdejoukolle, jota asia koskee eli yhden kaupungin kaikille kunnallisen päivähoidon johtajille. Tutkielman tuloksista ilmenee, että varhaiskasvatussuunnitelman toteuttaminen tarvitsee yksikössä pedagogista johtajuutta, osaamisen johtamista ja vaatii johtajilta tiettyjä ominaisuuksia, kuten päämäärätietoisuutta ja vahvaa johtajuutta. Johtajat arvelivat tarvitsevansa tuossa tilanteessa ennen kaikkea substanssiosaamista, sitouttamista ja motivointia koskevaa osaamista ja rakenteiden luomisen osaamista organisaatiossaan. Onnistunut varhaiskasvatussuunnitelmaprosessi tulisi johtajien mielestä näkyä laadukkaana lapsille järjestettynä toimintana, hyvänä asiakaspalveluna ja työyhteisön toiminnassa laajasti yhteistyönä, mutta erityisesti lisääntyneenä pedagogisena keskusteluna. Raportissa esitetään erilaisia tutkimuksesta esiin nousseita johtamisen malleja helpottamaan päiväkodin johtamista uudessa tilanteessa. Varhaiskasvatussuunnitelman tarkoituksena on lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen ja koko varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen. Päiväkotiyksikön johtamiselle se luo myös uusia haasteita. Varhaiskasvatussuunnitelma perusteet korostavat yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta, lapsen huoltajien kanssa. Se on tietoista sitoutumista lapsen kasvuprosessin viemiseksi yhdessä eteenpäin. Muiden tutkimusten mukaan päiväkodin johtajien työkuorma on kasvanut melkoisesti ja usein johtajan alaisuudessa on myös useita, hajallaan sijaitsevia päiväkoteja. Myös kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin alaisina olevilla lastentarhanopettajilla. Päivähoitolain kokonaisuudistus on kirjattuna Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan. Tarvitsemme Suomeen varhaiskasvatuslain ja samassa yhteydessä olisi syytä ottaa kantaa myös varhaiskasvatusyksikön johtamiseen. Avainsanat: varhaiskasvatus, päivähoito, varhaiskasvatussuunnitelma, johtaminen, osaamisen johtaminen, pedagoginen johtaminen, strateginen johtaminen, muutoksen johtaminen