Nuorten tupakointi. Sosiodemografisten ja äitiin liittyvien tekijöiden yhteys nuorten tupakointiin sekä tupakoinnin yhteys päihteiden käyttöön

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 9.-luokkalaisten nuorten tupakointia ja kartoittaa erityisesti äidin tupakoinnin, äidin tupakoinnin vastaisten asenteiden ja sosiodemografisten tekijöiden yhteyttä nuorten tupakointiin. Lisäksi selvitettiin nuorten tupakoinnin yhteyttä alkoholin ja huumeiden käyttöön. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla nuorten tupakointiin yhteydessä olevia tekijöitä on mahdollista eritellä. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Etelä-Pirkanmaan ja Tampereen alueelta valittujen yläkoulujen 9.-luokkien oppilaat. Tutkimuksen otoskoko oli 1 324 oppilasta yhdestätoista koulusta ja vastausprosentti 81. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella syksyllä 2007. Tämän tutkimuksen mukaan 9.-luokkalaisista nuorista tupakoi päivittäin 12,9 %. Säännöllisesti tupakoivien äitien lapset tupakoivat enemmän kuin kaksi kertaa useammin ja satunnaisesti tupakoivien lähes 1,5 kertaa useammin kuin tupakoimattomien äitien lapset. Vaikka äidit olisivat lopettaneet tupakoinnin, nuorten tupakointi oli lähes kaksi kertaa yleisempää kuin tupakoimattomien äitien lapsilla. Nuoret tupakoivat lähes 5,5 kertaa useammin, mikäli heidän äitinsä salli tupakoimisen tai ei välittänyt tupakoiko nuori vai ei. Nuoret, jotka arvelivat äitinsä kieltävän tupakoinnin tällä hetkellä, mutta hyväksyvänsä sen kyllä ajan myötä, tupakoivat yli kolme kertaa useammin kuin nuoret, joiden äidit kielsivät tupakoinnin ehdottomasti. Uusperheiden lapset tupakoivat eniten ja yksinhuoltajaperheiden lapset enemmän kuin ydinperheiden lapset. Nuorten tupakoinnissa oli myös selviä kuntakohtaisia eroja. Tässä tutkimuksessa nuoret, jotka vastasivat heidän perheensä taloudellisen tilanteen olevan huono tai erittäin huono, tupakoivat lähes kolme kertaa useammin kuin nuoret, jotka vastasivat perheensä taloudellisen tilanteen olevan erittäin hyvä. Nuorten omat käyttövarat olivat yhteydessä poikien, mutta eivät tyttöjen tupakointiin. Korkeammin koulutettujen äitien lapset tupakoivat vähemmän kuin matalamman koulutuksen saaneiden. Tässä tutkimuksessa tupakoivat nuoret käyttivät alkoholia useammin, olivat humalahakuisempia ja käyttivät tilastollisesti erittäin merkitsevästi enemmän myös laittomia päihteitä kuin tupakoimattomat nuoret. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat sosiodemografisten ja äitiin liittyvien tekijöiden yhteyden nuoren tupakointiin sekä nuoren tupakoinnin yhteyden alkoholin ja huumeiden käyttöön. Tutkimuksen tulokset tukevat aiemmin, pääosin ulkomailla saatuja tutkimustuloksia. Tutkimustiedon avulla lisääntyneen riskin omaavia perheitä ja äitejä voidaan tunnistaa ja tukea, sekä kehittää keinoja, joilla voidaan auttaa perheitä ennaltaehkäisemään lastensa tupakointia ja edistämään tupakoimattomuutta. Avainsanat: alkoholi, asenteet, huumeet, nuori, perhe, sosiodemografiset tekijät, tupakointi, äit