Opetuspalveluiden tuotteistuksen ja toimintolaskentamallin kehittelyn arviointi osana taloudensuunnittelun kehittämishanketta - case Lahden opetustoimi

Laskentatoimen kehittämistarve on ollut kunnallistaloudessa esillä koko 2000-luvun ajan. Kehittämispyrkimyksiä ovat nyt nousseet vauhdittamaan kunnissa käyttöönotetut uudet toiminnanohjausjärjestelmät sekä taloushallinnon prosessien sähköistäminen. Taloudensuunnittelun painopisteen siirryttyä yhä enemmän ennakoivaan suuntaan on kunnissakin ryhdytty hyödyntämään yritystaloudesta tuttuja tunnuslukulaskentaa sekä -johtamista. Palveluiden tuotteistaminen osana kehittämishankkeita on sekin yleistynyt, mikä on kirjoittajan näkemyksen mukaan ollut seurausta uusien johtamisjärjestelmien ja toiminnanohjausmenetelmien implementoinnista ja niihin sisältyvistä oman toiminnan tehokkuusvaatimuksista. Tutkimuksessa arvioidaan Lahden kaupungin opetustoimen taloudensuunnittelun kehittämishanketta case -asetelmassa, missä huomio tarkemmin keskittyy tuotteistukseen ja siihen liittyvien talousarviokäytäntöjen ja -rakenteiden uudistamistarpeen sekä toimintolaskentamallin kehittelyn kuvaamiseen ja arviointiin. Arviointimenetelmänä on tavoite–keino -suhdetta korostavan arvioinnin malleista tavoitteista riippumaton arviointi (goal-free evaluation), jossa tavoitteiden sijasta arvioidaan todellista toimintaa ja keskitytään vaikutusten arviointiin (Vuorela 1990, 45 – 47). Opetuspalvelut, joita tutkitaan, kohdistuvat vuosiluokkiin 1–10, eli tutkitaan perusopetuksen opetuspalveluita. Perusopetuksesta säädetään perusopetuslaissa ja -asetuksessa. Asiakkaita ovat oppilaat, lapset ja nuoret ikäryhmistä 6–16-vuotta. Kunnat tuottavat valtaosin opetuspalvelut perusopetukseen ja saavat valtionrahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden kautta (Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta). Perusopetus on Suomessa oppilaille maksutonta. Taloudensuunnittelun kehittämishanke Lahdessa käynnistyi, kun opetustoimessa ryhdyttiin valmistelemaan koulukohtaiseen budjetointiin siirtymistä. Opetustoimen kehittämishankkeessa toteutettiin opetuspalveluiden tuotteistus sekä modernisoitiin vanhentuneet talousarviokäytännöt ja -rakenteet. Uudistukset mahdollistivat uuden taloudenohjausmenetelmän käyttöönoton ja tulevat jatkossa palvelemaa taloushallintoa nykyistä tehokkaammin. Toimintolaskentamallin kehittely ei edennyt toivotulla tavalla, mutta positiivisena vaikutuksena sen osalta voidaan todeta toimintoanalyysin tuoma arvokas informaatio opetuspalveluiden toimintoketjujen sisällöstä. Kehittämishankkeen kokonaisuuden arvioinnin osalta voidaan todeta, että toteutuneilla toimilla ja niiden vaikutuksilla saatiin taloushallinnon akuuttia kehittämistarvetta melko hyvin tyydytettyä. Avainkäsitteet: tuotteistus; tuote, kustannuslaskennan kehittäminen; toimintolaskentamallin kehittely, taloudensuunnittelu opetustoimessa; talousarviokäytäntöjen ja -rakenteiden uudistamine