Voiko vastuuta myydä? Voiko omaatuntoa ostaa? Yritysten yhteiskunnallinen vastuu UPM-Kymmenen joukkoirtisanomisia koskevassa Helsingin Sanomien verkkokeskustelussa

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee yritysten yhteiskunnallista vastuuta ja sen ilmenemistä verkkokeskustelussa, jota käytiin Helsingin Sanomien verkkosivuilla 8.3.-15.3.2006. Keskustelu liittyi UPM-Kymmenen mittaviin saneerausuutisiin ja sitä käytiin otsikolla ”UPM aikoo vähentää Suomesta lähes 3000 työpaikkaa”. Keskustelun 328 viestiä muodostavat tutkielman päätutkimusaineiston. Sen avulla tarkastelen ihmisten käsityksiä yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta ja siitä miten yritysmaailman moraali ja vastuu koetaan. Yritysten yhteiskunnallinen vastuu on ajankohtainen teema. Se liittyy olennaisesti talouden globalisaatioon ja etenkin kapitalistisen markkinatalouden kilpailulliseen ja kvartaaleihin perustuvaan toimintalogiikkaan. Elinkeinoelämän valta yhteiskunnassa on kasvanut suhteessa muihin toimijoihin ja tällä voidaan perustella kasvavia odotuksia myös yritysten vastuullisuuden suhteen. Tutkimuksen viitekehyksen muodostavat erilaiset jäsennykset yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyen. Erityisesti olen käyttänyt Ari-Veikko Anttiroikon kokonaisjäsennystä yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta sekä Tuomo Takalan jaottelua omistajalähtöiseen, sidosryhmälähtöiseen ja laajimman sosiaalisen vastuun ideologiaan. Kysymyksenasettelun taustalla on moraalitaloudellinen tutkimusote, jossa korostetaan, että talous ei voi olla muusta yhteiskunnasta irrallinen tai moraalin ulkopuolella oleva alue. Käyn työssä läpi myös Helsingin Sanomien uutisoinnin verkkokeskustelun ajalta. Lisäksi esittelen työmarkkinaosapuolten ja suurimpien puolueiden kannanotot UPM-Kymmenen saneeraustoimiin liittyen. Tutkimusmenetelmänä työssä oli kvalitatiivinen sisällönanalyysi ja kvantitatiivinen sisällönerittely. Erittely eteni karkeasta teemoittelusta yksityiskohtaisempien sisältöluokkien rakentamiseen. Sisältöluokkien pohjalta laskin alaluokkien jakaumat SPSS -tilasto-ohjelmalla. Tältä pohjalta tehdyn erittelyn perusteella analysoin aineiston ja sen kytkeytymisen keskusteluun talouden roolista ja yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta yhteiskunnassamme. Eniten keskustelussa kiinnitettiin huomiota työntekijöiden asemaan ja rooliin sekä globalisaation ja toimintaympäristön muutoksen asettamiin haasteisiin. Myös yritystoiminnan luonteeseen ja tavoitteisiin sekä kapitalistisen markkinatalouden luonteeseen kiinnitettiin runsaasti huomiota. Yritysten yhteiskunnalliseen vastuuseen otettiin kantaa usein epäsuorasti. Tilanteessa, jossa työpaikat uhkaavat siirtyä ulkomaille korostuu vastuuna lähinnä työllistäminen ja lakien noudattaminen. Kovin laajaa yhteiskunnallista vastuuta ei useinkaan yrityksiltä odotettu. Keskustelijat ottivat toimintaympäristön muuttumisen pitkälti tosiasiana: sopeutumiseen toivottiin yhteistyötä ja joustavuutta kaikilta yhteiskunnan osapuolilta, myös työntekijöiltä. Moni oli kuitenkin väsynyt yritysten jatkuvaan voitontavoitteluun ja kasvottoman pääoman aiheuttamiin paineisiin, jotka aiheuttavat muutoksia taloudessa ja eri teollisuudenaloilla. Muutokset ovat usein sellaisia, joihin yksittäisillä työntekijöillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia ja tämä aiheuttaa epävarmuutta. Verkkokeskustelun viesteissä esitettiinkin vaatimuksia, että työntekijöiden asema tulisi suojata paremmin lainsäädännöllisin keinoin. Toisaalta ihmisiltä löytyi ymmärrystä myös yrityksille, jotka joutuvat koville muuttuvan toimintaympäristön ja globalisaation paineessa. Tämä asettaa paineita poliittisille päätöksentekijöille, joiden odotetaan järjestävän yhteiskunnalliset olosuhteet sellaisiksi, että yritysten on kannattavaa toimia myös Suomessa. Tässä yhteydessä mainittiin usein ay-liike, jonka takia työ ja tuotanto Suomessa tulee yrityksille usein kalliiksi. Avainsanat: Yritysten yhteiskunnallinen vastuu, UPM-Kymmene, yritysetiikka, moraalitalous, verkkokeskustel