Käännöstekstin ymmärrettävyys: kansallispuistoesitteiden koheesion analyysi

Tutkielman tarkoituksena on tarkastella tekstin koheesion eli sidosteisuuden vaikutusta tekstin ymmärrettävyyteen. Tutkimusaineistona ovat Lemmenjoen kansallispuiston suomenkielinen esite ja sen pohjalta käännetty saksankielinen esite. Tutkimus tehdään tekstianalyysin keinoin sekä kvalitatiivisin ja tekstilingvistisin menetelmin. Aineistosta tutkittavia koheesiokeinoja ovat toistot, korvaukset, pro-muodot ja konnektorit. Analyysissa pyritään selvittämään, miten kiinteitä näiden kohesiivisten elementtien muodostamat sidokset ovat lähde- ja kohdetekstissä ymmärrettävyyden kannalta. Varsinaisena päätavoitteena on kuitenkin tutkia, miten koheesiokeinot on käännetty: käytetäänkö kohdetekstissä samoja vai eri koheesiokeinoja kuin lähdetekstissä ja millaisia kohesiivisia muutoksia kohdetekstissä on ja miten nämä vaikuttavat ymmärrettävyyteen. Kohesiiviset muutokset pyritään luokittelemaan eksplikointeihin ja implikointeihin sekä Vehmas-Lehdon (2001, 221-222, 227-228) luokittelun mukaisesti pakollisiin ja vapaaehtoisiin muutoksiin. Analyysissa selvitetään myös mm. sitä, onko tekstissä kohtia, joihin kääntäjän olisi kannattanut tehdä kohesiivisia muutoksia ymmärrettävyyden varmistamiseksi tai parantamiseksi. Analyysi osoitti, että sekä lähde- että kohdetekstissä otsikot, luvut, kappaleet ja virkkeet on sidottu toisiinsa eksplisiittisesti eri koheesiokeinoilla. Näin lukijalle annetaan runsaasti näkyviä vihjeitä tekstin tulkintaa varten. Suurin osa lähdetekstin kohesiivisista sidoksista on käännetty samalla koheesiokeinolla. Käännöksestä löytyi kuitenkin runsaasti eksplikointeja ja implikointeja sekä muutama muu kohesiivinen muutos, joita ei voi luokitella eksplikoinneiksi tai implikoinneiksi. Eksplikointien määrittely ja luokittelu pakollisiin ja vapaaehtoisiin kohesiivisiin muutoksiin oli paikoin vaikeaa, sillä luokittelukriteerit olivat hyvin väljät. Käännöksessä esiintyi erittäin paljon vapaaehtoisia eksplikointeja ja implikointeja. Tämän aineiston perusteella vapaaehtoiset kohesiiviset eksplikoinnit ja implikoinnit näyttäisivätkin olevan olennainen osa kääntämistä. Vapaaehtoisia eksplikointeja esiintyi tekstissä jonkin verran enemmän kuin implikointeja. Aineiston perusteella vaikuttaisi näin ollen siltä, että lähtöhypoteesina toiminut eksplikointihypoteesi pätee myös koheesioon, eli käännökset ovat myös kohesiivisesti ainakin jonkin verran eksplisiittisempiä kuin lähdetekstit. Kaikista kohesiivisista muutoksista vapaaehtoiset eksplikoinnit ja implikoinnit vaikuttivat eniten käännöstekstin ymmärrettävyyteen. Vapaaehtoisilla eksplikoinneilla näyttäisi olevan yleisesti ottaen suurempi vaikutus käännöstekstin ymmärrettävyyteen kuin implikoinneilla. Vapaaehtoisten eksplikointien avulla kääntäjä on sopeuttanut kohdetekstin kohesiiviset elementit vastaamaan lukijoiden oletettuja tietoja funktionaalisen käännösteorian mukaisesti. Asiasanat: kääntäminen, ymmärtäminen, ymmärrettävyys, koheesio, koheesion kääntäminen, eksplikointi, implikoint