Femininity and Masculinity Reflected in the Relationships of Braddon's Lady Audley's Secret

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten feminiinisyys ja maskuliinisuus ilmenevät ihmissuhteissa Mary Elizabeth Braddonin sensaationovellissa Lady Audley’s Secret. Tutkimuksen kohteena oli kolme ihmissuhdetta: päähenkilö Lucyn ja hänen miehensä veljenpojan Robertin suhde; Lucyn sekä hänen palvelijansa Phoeben suhde; sekä Robertin, hänen ystävänsä Georgen sekä Georgen siskon Claran välinen suhde. Tavoitteena oli tarkastella sitä, minkälaisia sukupuolirooleja henkilöt omaksuvat suhteissa ja miten he vastaavat yhteiskunnan odotuksiin koskien ideaalia feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta, miten henkilöt suhtautuvat sukupuolirooleihinsa ja taistelevatko he niitä vastaan, ja miten henkilöt käyttävät hyväksi feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta ihmissuhteissa. Lisäksi tarkasteltiin miten seksuaalisuus ilmenee kyseisissä ihmissuhteissa. Tärkein tutkimuksen pohjana käytetty teoria oli Judith Butlerin teoria sukupuoli-identiteetin muovautumisesta ja rakenteesta. Braddonin Lady Audley’s Secret on oivallinen esimerkki viktoriaanisen ajan sensaatiokirjallisuudesta, jonka tarkoituksena oli järkyttää erityisesti nousevan keskiluokan lukijoita sellaisilla aiheilla kuten murhat, aviorikokset ja vaaralliset, häikäilemättömät naiset. Tutkielman aihe on valittu sillä perusteella, että se tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman viktoriaanisen ajan naisten ja miesten asemaan muuttuvassa yhteiskunnassa. Tarkastelun kohteena olevat ihmissuhteet tarjosivat monipuolisen kuvan feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta, sillä niistä kävi ilmi se, minkälaisia sukupuolirooleja henkilöt omaksuvat erilaisissa suhteissa. Braddonin novellissa esiintyy sekä sukupuoli-identiteetiltään perinteisiä henkilöitä, jotka vastaavat yhteiskunnan odotuksiin siitä, minkälaisia ihanteellisten naisten ja miesten pitäisi olla, että henkilöitä, jotka eivät ole onnistuneet rakentamaan sukupuoli-identiteettiään odotetulla tavalla, eivätkä näin ollen vastaa sitä feminiinisyyttä tai maskuliinisuutta, mitä heidän sukupuoleltaan odotetaan. Toiset henkilöt pakotetaan kasvuun kohti arvostettua sukupuoliroolia ja -identiteettiä, kun taas toisia rangaistaan heidän tekemistään ”vääristä” valinnoista. Myöskään seksuaalisuuden suhteen Braddonin henkilöhahmot eivät aina täytä viktoriaanisen ajan normeja, joiden mukaan hyväksyttävä parisuhde oli ainoastaan miehen ja naisen välinen avioliitto, joka oli ideaalin feminiinisyyden ja maskuliinisuuden täydellinen yhteytys. Parissakin Braddonin novellin ihmissuhteessa on havaittavissa homoeroottisia vivahteita, jotka kirjailijan oli kuitenkin naamioitava ystävyyssuhteiksi, sillä homoseksuaalisuus oli tabu jopa sensaatiokirjallisuudessa. Vaikkakin feminiinisyyden ja maskuliinisuuden välinen dynamiikka palautetaan teoksen lopussa viktoriaanisen ajan ihannetta vastaavaksi - naiset ja miehet omaksuvat lopulta heiltä odotetut sukupuoliroolit - Braddon onnistuu kuitenkin kyseenalaistamaan ajatuksen perinteisestä sukupuoli-identiteetistä, feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta sekä seksuaalisuudesta. Asiasanat: feminiinisyys, maskuliinisuus, sukupuoli-identiteetti, seksuaalisuu