Poliittisen retoriikan haasteet simultaanisessa mediatulkkauksessa - Tarkastelussa puhujan eetos

Tässä tutkielmassa tarkastellaan simultaanitulkkausta televisiossa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia haasteita poliittisen retoriikan välittäminen simultaanisessa mediatulkkauksessa asettaa yhtäältä tulkille, toisaalta tulkkeen vastaanotolle. Työssä tutkitaan poliittisen retoriikan eri osa-alueiden ­ argumentaation, retoristen tehokeinojen ja esiintymisen ­ ilmenemistä tulkkeessa. Erityisen huomion kohteena on se, miten puhujan eetos eli uskottavuuden mielikuva voi välittyä aineiston viestintätilanteessa. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen aineistoanalyysi, jossa kysymykset ja vastaukset nousivat teorian ja aineiston vuoropuhelusta. Tutkimusaineistona oli videotallenne ja litteraatti Tarja Halosen ja Sauli Niinistön puheenvuorojen simultaanitulkkeista, jotka esitettiin alun perin suorassa televisiolähetyksessä vuoden 2006 presidentinvaalien aikoihin. Analyysi toteutettiin argumentaatioanalyysin, retoristen tehokeinojen etsimisen ja esiintymisen tarkastelun kautta. Poliittisen retoriikan haasteet ilmenivät aineiston viestintätilanteessa monin tavoin. Keskeistä eetoksen välittymisen kannalta oli puhujan ja tulkin yleisölähtöisyys eli se, että viesti sovitetaan tiettyä yleisöä varten, sillä argumentaation hyväksyttävyys riippuu yleisöstä. Retoriset tehokeinot asettivat tärkeän haasteen, sillä ne ilmenivät viestissä sekä leksikaalisella että foneettisella tasolla. Analyysissa korostui eritoten puhujan esiintymisen ja ei-kielellisen viestinnän välittämisen merkitys. Ei-kielellisten elementtien kuten intonaation tai sanakorkojen välittäminen tulkkauksessa tuotti elävämpää puhetta ja lisäsi autenttisuuden tunnetta, mutta se saattoi aiheuttaa myös tulkkausvirheitä. Lisäksi audiovisuaalisuus loi viestintätilanteeseen mielenkiintoisen haasteen. Tulkin on mahdollista välittää vain auditiivisesti lähetetty ja vastaanotettu viesti, mutta visuaalinen viesti eli televisiokuva oli tulkin vaikutusvallan ulkopuolella; hänen oli vain mukauduttava siihen. Analyysi nosti esiin kysymyksiä (media)tulkkauksen rajoista ja mahdollisuuksista poliittisen retoriikan välittämisessä. Voitiin todeta, että tulkkeen tarkoituksenmukaisen vastaanoton kannalta viestin muodon välittäminen nousee yhtä tärkeäksi kuin sisältö. Eläytyvä, ei-kielellisen viestinnän piirteet välittävä tulke näytti tarjoavan tähän mahdollisuuden. Avainsanat: simultaanitulkkaus, mediatulkkaus, poliittinen retoriikka, eeto