Tukiverkko - integraation perusta tukee, mutta ei ahdista : tutkimus kielihäiriöisen lapsen integroitumisesta yleisopetusryhmään

Kielihäiriöisten lasten integroituminen yleisopetusryhmään on Suomessa yleistynyt, samalla kun erityisluokkia on vähennetty. Integraation taustalla on normalisaatioajattelu, joka perustuu ajatukseen edistää jokaisen lapsen ainutkertaista oikeutta käydä koulua valitsemassaan koulussa. Kasvattajan näkemykset vaihtelevat, mutta kaikilla on kuitenkin halu tarjota lapselle parhaiten soveltuva oppimis- ja kasvuympäristö. Kunnat ovat toteuttaneet integraatiota eri tavoin, mutta lopulta kuitenkin yksittäisen opettajan tekemät ratkaisut ohjaavat lasten kasvua ja oppimista.Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla kielihäiriöisen lapsen integrointia yleisopetukseen ja sen erilaisia toteuttamistapoja. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitä onnistunut integraatio edellyttää eri osapuolilta ja millainen tukiverkko lapsen ympärillä on tarpeellinen. Kielihäiriön tunnistaminen ja diagnosointi tapahtuu yleensä jo ennen kouluikää. Tämän vuoksi tutkimuksessa haluttiin tuoda esille kielihäiriön selvittämisprosessi, miten se etenee ja keitä siihen osallistuu.Tutkimus on kuvaileva tapaustutkimus, jonka tarkoituksena on tuottaa laadullista tietoa kasvatusilmiöstä nimeltä integraatio. Aineisto kerättiin teemahaastattelun keinoin haastattelemalla kuuttatoista kielihäiriöisen lapsen tukiverkon jäsentä keväällä 1997. Aineiston analyysi oli aineistopohjainen ja perustui teemoitteluun. Ilmiön merkityksen ymmärtämiseen perehdyttiin tarkemmin pohdinta -luvussa.Tutkimuksen mukaan mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsen kielenvaikeudet tunnistetaan ja varhaiskuntoutus tukineen aloitetaan, sitä varmemmat lähtökohdat lapselle luodaan. Integraation onnistunut toteuttaminen edellyttää tukiverkon jäsenten roolien selkeyttämistä ja joustavaa yhteistyötä. Vanhempien aktiivinen osallistuminen edesauttaa integraation tuloksellisuutta.Tulokset voidaan tulkita siten, että lapsen koulumuotoratkaisut ovat aina tapauskohtaisia. Tukiverkon jäsenten perustelut ja vahva harkinta ovat päätöksen taustalla. Integraation onnistunut toteuttaminen edellyttää ryhmän jokaisen lapsen tarpeiden huomioimista. Integraatio tulee nähdä vain keinona tavoitella kaikille tasa-arvoisen kasvu- ja oppimisympäristön luomista.Asiasanat: integroitu opetus, erityisopetus, dysfasia - lapset, puhehäiriöt - lapse