TYÖELÄMÄJAKSOJEN MERKITYS AMMATINOPETTAJIEN AMMATILLISELLE KASVULLE

Ammatillinen koulutus on erityisesti viimeisinä vuosina ollut suurten muutosten ja haasteiden edessä. Ammatillisen koulutuksen on pitänyt mukautua kasvaviin työelämän haasteisiin vastaamalla niihin seudullisiin ja valtakunnallisiin tavoitteisiin, joita yhteiskunta on asettanut. Myös koko ikäluokan koulutustehtävä, vähenevät ikäluokat ja voimakkaasti kasvanut ammatillisen koulutuksen suosio ovat lisänneet haasteita ammatillisen koulutuksen järjestämiseen ja toteuttamiseen. Työelämän vaateisiin vastaaminen edellyttää sitä, että ammatillisen koulutuksen toteuttaminen ja sen sisältöjen tulee olla työelämälähtöisiä. Tämä taas merkitsee erittäin kiinteää yhteistyötä työelämän ja ammatillisen koulutuksen välillä. Opettajien työelämäjaksot ovat yksi hyvin tehokas yhteistyön muoto, mikäli asia osataan hoitaa hyvin. Opettajien työelämäjaksolla tarkoitetaan määräaikaista jaksoa, jolloin opettaja on oppilaitoksen ulkopuolella olevassa oman alansa työpaikassa kehittämässä työelämä- ja ammatillista osaamistaan sekä verkostoitumassa ja luomassa työelämäyhteyksiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja kuvata opettajien käsityksiä työelämäjakson merkityksestä ammatilliselle kasvulle, ammatillisen osaamisen kehittämiselle, asiantuntijuuden kehittämiselle ja opetustyöhön. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat:1. Miten odotukset ja tavoitteet toteutuivat opettajien työelämäjaksolla?2. Millaisia kokemuksia opettajilla on työelämäjaksoilta Kouvolan seudun jaEtelä-Kymenlaakson ammattiopistoissa?3. Miten opettajien työelämäjaksot ovat tukeneet opettajien ammatillista kasvua?4. Miten työelämäjaksot ovat yhteydessä opettajan omaan opetukseen? Tutkimuksen teoreettinen tausta muodostui opettajan ammatillisen kasvun ja osaamisen määrittelystä. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana olivat ammatinopettajan asiantuntijuuden osa-alueet: ammatillinen osaaminen, substanssiosaaminen, pedagoginen osaaminen, tutkimus- ja kehittämisosaaminen sekä työyhteisöosaaminen. Tutkimus toteutettiin ns. Survey-kyselynä, pääosin strukturoidulla lomakkeella, jossa oli muutamia asiaa syventäviä avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin 108 opettajalle ja siihen vastasi 60 opettajaa. Vastausprosentiksi tuli 56 %. Kvantitatiivisen tutkimusotteen valitseminen tutkimusongelman ratkaisemiseksi ohjaa metodin valintaa. Metodi on tutkimuksen tekemistä koskeva yksityiskohtainen menettelytapa tiedon saavuttamiseksi tutkittavasta kohteesta; ts. millä metodilla saadaan tutkimusongelma ratkaistuksi. Tutkimuksen kyselylomake oli pääosin strukturoitu, mutta siihen kuului myös tutkimuskysymyksiä syventävänä osana avoimia kysymyksiä, jotka on analysoitu käyttämällä kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkastellaan opettajan ammattitaitoon, ammatilliseen kasvuun ja asiantuntijuuteen liittyviä käsitteitä ja tarkoituksena on luoda jäsennetty kokonaiskuva siitä, mistä opettajien työelämäjakso, ammatillinen kasvu, osaaminen ja asiantuntijuus muodostuvat ja mikä on niiden välinen suhde. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, mitä mieltä opettajat olivat työelämäjaksostaan ja mikä merkitys työelämäjaksolla on ammatinopettajan ammatilliseen kasvuun ja opetustyöhön. Tämän tutkimuksen tutkimusote on pääosin kvantitatiivinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä kahdesta eri koulutuksenjärjestäjänä toimivasta kuntayhtymästä ja niiden ylläpitämistä ammatillisista oppilaitoksista, Kouvolan seudun kuntayhtymän ylläpitämästä Kouvolan seudun ammattiopistosta (KSAO) ja Etelä-Kymenlaakson kuntayhtymän ylläpitämästä Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta (EKAMI). Kyselylomake osoitettiin kaikille niille opettajille, jotka olivat osallistuneet työelämäjaksolle Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamien projektien aikana. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Kymenlaakson toisen asteen ammatinopettajien kokemukset opettajien työelämäjaksosta olivat pääsääntöisesti positiivisia ja työelämäjakso oli merkityksellinen opettajan ammatillisen kasvun ja asiantuntijuuden kehittämisen näkökulmasta. Työelämäjaksolle asetetut odotukset ja tavoitteet toteutuivat erittäin hyvin. Ammattitaidon kehittäminen sekä yksilöllisen valmiuden ja pätevyyden kehittäminen olivat selkeästi tärkeimmät tavoitteet, jotta ammatinopettaja voisi menestyksekkäästi työskennellä ammatissaan. Koulutuksen järjestäjän tulisi tutkimuksen mukaan turvata ja mahdollistaa työelämäjaksojen säännöllinen toteuttaminen. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että ammatinopettajan työelämäjaksolla on suuri merkitys opettajan ammatilliselle kasvulle ja asiantuntijuuden sekä ammatillisen osaamisen kehittämiselle. Avainsanat: Ammatillinen peruskoulutus, ammatillinen kasvu, asiantuntijuus, substanssiosaaminen, pedagoginen osaaminen, tutkimus- ja kehittämisosaaminen, työyhteisöosaaminen, opettajien työelämäjakso, osaamisen kehittäminen, työelämäyhteisty