Äidin psyykkinen häiriö, äiti-lapsi-vuorovaikutus ja lapsen sosiaalisen käyttäytymisen ongelmat

Tutkimuksessa tarkastellaan äidin psyykkisen häiriön, äiti-lapsi-vuorovaikutuksen ja lapsen sosiaalisen käyttäytymisen ongelmien yhteyksiä. Keskeistä on miten äidin psyykkinen häiriö eri mittausajankohtina (2 kk:n ja 24 kk:n iässä) on yhteydessä äiti-lapsi-vuorovaikutuksen laatuun (2 kk ja 24 kk) ja lapsen sosiaalisen käyttäytymisen ongelmiin kaksivuotiaana. Tutkimusaineisto on kerätty osana monikansallista tutkimusprojektia, jossa tutkittiin neuvoloiden terveydenhoitajiin kohdistetun koulutuksen vaikuttavuutta lasten psykososiaalisten ongelmien ehkäisyssä. Suomessa tutkittavat äiti-lapsi-parit valikoituivat projektiin ja siinä interventio- tai vertailuryhmään tamperelaisten neuvoloiden terveydenhoitajien avustuksella. Tutkimusprojektissa oli yhteensä 165 perhettä, joiden lapsista 128 tuli kaksivuotiaana kehitysarvioon muodostaen näin tämän tutkimuksen kohdejoukon. Tutkimusaineistosta hyödynnettiin tässä lasten kehitysarviot (Bayley Scale), äitien psyykkisen tilan arvioinnit (Scid-haastattelu) sekä äidin ja lapsen vuorovaikutussuhteen laadun arvioita ja taustatietoja (lomakehaastattelu). Interventio- ja vertailuryhmää tarkasteltiin analyysissä pääasiassa erikseen, koska ryhmät erosivat toisistaan sekä äidin psyykkisen tilanteen että interventiovaikutuksen suhteen. Intervention vaikutusta ei varsinaisesti tutkittu. Tutkimuksen mukaan äidin psyykkinen häiriö eri mittausajankohtina ei ollut suoraan yhteydessä lapsen sosiaalisen käyttäytymisen ongelmiin kaksivuotiaana. Sen sijaan synnytyksen jälkeinen psyykkinen häiriö oli merkitsevästi yhteydessä äidin samanaikaiseen huonompaan lapsen tarpeisiin vastaamiseen, vähäisempään lapsesta nauttimiseen ja sensitiivisyyteen lasta kohtaan interventioryhmässä. Vertailuryhmässä ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero vain äidin psyykkisen häiriön yhteydessä vähäisempään sensitiivisyyteen vuorovaikutuksessa. Äidin psyykkinen häiriö (sekä 2 kk:n että 24 kk:n kohdalla) oli suuntaa antavasti yhteydessä myös huonompaan äiti-lapsi-vuorovaikutussuhteen laatuun kaksivuotiaana interventioryhmässä, mutta ei vertailuryhmässä. Äidin varhaisista vuorovaikutustavoista vähäinen lapsesta nauttiminen, huono lapsen tarpeisiin vastaaminen ja vähäinen sensitiivisyys lasta kohtaan ennustivat keskinkertaista tai huonoa äiti-lapsi-vuorovaikutussuhteen laatua (kokonaisarvio) kaksivuotiaana sekä psyykkisesti häiriöisten että terveiden äitien kohdalla. Kaikista äiti-lapsi-vuorovaikutussuhdetta mittaavista muuttujista vain äidin synnytyksen jälkeinen huono lapsen tarpeisiin vastaaminen oli merkitsevästi yhteydessä lapsen sosiaalisen käyttäytymisen ongelmiin kaksivuotiaana. Myös regressioanalyysissä lapsen sosiaalista ongelmakäyttäytymistä jäi selittämään vain äidin huono lapsen tarpeisiin vastaaminen. Avainsanat: äidin psyykkinen häiriö, lapsen sosiaalisen käyttäytymisen ongelmat, äiti-lapsi ­ vuorovaikutus