Yrityskummit kunnallisen elinkeinopolitiikan ja yritystoiminnan kehittäjinä ja asiantuntija-arvioijina

Tutkimus pyrkii selvittämään ulkopuolisten elinkeinopolitiikan asiantuntija-arvioijien (ts. yrityskummien) roolia kunnallisen elinkeinopolitiikan toimivuuden arvioinnissa. Tekijä on tarkentanut tutkimuksen päätehtävän kysymysmuotoon:"Kuinka asiantuntija-arvioijat arvioivat neuvontatyötään sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa kunnallisen elinkeinopolitiikan ja yritystoiminnan toimivuuteen. Tutkimuksessa pyritään löytämään perusteltuja vastauksia sille, kuinka kunnissa huomioitaisiin paremmin omaehtoisen kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan merkitys sekä samalla erilaiset - ja useat - mahdollisuudet työllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tutkimuksessa todetiin, että yrityskummeilla esiintyy yksitoista roolia joista vahvimaksi rooliksi muodostui kehittäjän rooli. Jokaiselle esiintyvälle roolille esitettiin tutkimuksessa perusteltu roolikuvaus. Yrityskummit olivat työtehtäväänsä sitoutuneita. Tärkeimmäksi arvoksi yrityskummit valitsivat "uusien ratkaisujen etsimisen ongelmiin, mieluummin kuin tyytyvät asioihin niin kuin ne ovat." Toiseksi tärkeimmäksi yrityskummien arvoksi nousi väittämä jonka mukaan"yrityskummit haluavat työskennellä yhteiskunnan taloudellisen kehityksen hyväksi." Tutkimuksen johtopäätöksinä yrityskummit toivovat yrityksiltä ja kunnilta avoimuutta todellisten kehittämiskohteiden ja ongelmien määrittelyyn. Poliittisilta ja hallinnollisilta päätöksentekijöiltä odotetaan, entistä keskeisempää yritysten ja yrityskummien huomioimista. Monet yrityskummit esittivät uusia näkemyksiä ja kontakteja kunnille ja yrityksille.Yrityskummit toimivat ovien avaajina ja he voivat hälventää epäluuloisuuden ilmapiiriä omalla suhtautumisellaan ja arvokuudellaan. Tutkimuksen avulla huomataan monia kuntien elinkeinopolitiikassa ja poliittisessa päätöksenteossa esiintyviä ongelmia ja ristiriitoja joilla vaikeutetaan kunnan kokonaisvaltaista taloudellista ja toiminnallista selviytymisen mahdollisuutta. Monet kunnan eivät ole tiedostaneet omaehtoisen kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan merkitystä kunnan taloudelle. Tärkeätä olisikin kuntien poliittisten ja hallinnollisten päätöksentekijöiden kouluttautuminen ymmärtämään, mitä kokonaisvaltainen omaehtoinen elinkeinopolittiikka merkitsee kuntien taloudelle. Kunnissa valitsevina ristiiriitoina esiintyi puolueuskollisuus, vanhoillisuus, poliittiset eturistiriidat, poliittinen ilmapiiri kielteinen yritystoiminnalle, sukupolvien näkemyserot, epäluottamus. Virkamiesten jahkailu päätöksenteossa jne. Yritystoiminnan ongelmina huomattiin laaja-alaisen opetuksen tason ongelma. Yhteiskunnan järjestämä koulutus ei kohtaa aina yrityksen tarpeita. Yrityksissä vallitsevia ongelmia huomattiin avoimuudenpuute, verkotoitumisen ongelma, yritysten taloudellisiin ongelmiin näytti vaikuittavan yritysten visioiden, kokonaisnäkemyksen, johtamistavan ja liikkeenjohtotaitojen, markkinoinnin puute. Yksittäisten yritysksen menestystekijöiksi huomattiin johdon kyvykkyys uudistua sisältäpäin. Yritysten vanhentunut teknologia koettiin jossain määrin yritysten ongelmaksi. Tutkimuksessa annetaan vastauksia holistisen ihmiskäsityksen avulla siihen kuinka toimijoiden tajunnalisuus, situationaalisuus ja kehollisuuden merkitys vaikuttaa elinkeinopolitiikkaan ja yritystoimintaan ja kuinka mielen avulla voidaan paremmin ymmärtää kokonaisvaltainen kunnallinen elinkeinopolitiikka yritysten välisenä yhteistyönä kansalaisten parhaaksi.Business mentors as developers of municipal industrial policy and entrepreneurship and as expert-evaluators The aim of the study was to establish how outside expert-evaluators of industrial policy evaluate the functionality of municipal industrial policy. The aim of the study was to identify the problem areas and prospects of development in municipal industrial policy and entrepreneurship. Another aim was to establish what characteristic roles business mentors exhibit and what forms the description of the subject-matter of these roles take. This quantative and qualitative study was undertaken as an overall study. The study measured the success of the theoretical frame of reference and whether the study would produce new information and lead to new interpretations. Triangulation methodology applied cross-tabulation, factor analysis and role episode model in the analysis, measurement and evaluation of roles. Unidirectional variance analysis (Anova Table) and the presented model of municipal industrial policy were applied in the industry-political analysis and measurement and evaluation of differences in average values. Positivism highlights the collecting and management of quantitative and qualitative materials in this study. The empiric-operational method of study was compatible with the choices made in the problem-analysis and theoretical basis. In the study a questionnaire structured regards to choices of answer was sent to those business mentors, who at the time of the study were appointed as business mentors, and who had gained experience from working as a business mentor. The basic group of the study consisted of 77 participating observers. The answers were sought with questions deriving from the dimensions defining the industrial policy. The main concepts of the study s theoretical frame of reference consisted of industrial policy developed, supervised and planned through public politics and managerial-, role-, institutional- and business mentor theories. The empirical part of the study consisted of the criteria, general assessment and analyzing of the business mentors in their roles, from which a summary assessment of role representations for each role could be drawn. In addition to this, the empirical part consisted of the organizing capacity of industrial policy, the industry political strength of entrepreneurship and the appreciation of comprehensiveness. The study indicates that municipalities should emphasise co-operation in voluntary municipal industrial policy and invest in both clarifying the present business culture and in existing entrepreneurship and the development of the same, in the interdependency of municipalities and businesses, and in clarification of business- and political leadership and in the creation of an active stance for the accomplishment of a new and innovative entrepreneurship in the municipality. Economic, functional and legislative support that clarifies and facilitates entrepreneurship are expected from the municipalities and the state to give an impetus to entrepreneurship. Insufficient economic means, outdated technology and motivation of the staff were established as problems for certain companies. Company regulations were considered to be excessively binding. Furthermore, some companies are not necessarily aware what their clients think about their products. In the study, company business mentors regarded their opportunities to affect the development of entrepreneurships as positive. They had information to give to entrepreneurships and for the re-evaluation of the same. Many business mentors thought that they had achieved much positive in the development of industry policies and entrepreneurship. Business mentors were committed to their advisory role and many business mentors had opportunities to promote both development of industry branches and the setting up of businesses in business mentor municipalities. In their advisory work, business mentors emphasised the significance of unconditional co-operation and confidentiality towards all parties. Business mentors were committed and responsible characters in their work as business mentors. They wished to find new solutions to problems rather than settle for things as they were. In the role study, the most important role of business mentors was the role of the developer, which signifies the importance of business mentor activity. A wide role description was presented regards to each role in the study, which broadens the scope of the study and content and the central significance in business mentor work and in comprehensive role study