Kerrottuja kokemuksia leimatusta identiteetistä ja toiseudesta

Tutkimus keskittyy leimatun identiteetin ja toiseuden kokemuksiin. Näitä asioita tarkastellaan mielenterveysongelmien sekä asunnottomuuden ja päihdeongelmien suunnasta. Tutkimuksessa käytetään kahdenlaista aineistoa, jotka kummatkin koostuvat omakohtaisista kertomuksista elämästä ja sen kulusta. Yhden osan aineistosta muodostavat Suomen Mielenterveysseuran Kun siivet kantavat kirjoituskilpailuun vuonna 1996 osallistuneet kirjoitukset. Niissä ihmiset kertovat omakohtaisiin kokemuksiin perustuen mielenterveysongelmista ja psyykkisestä sairastamisesta. Tutkimuksessa on mukana 33 kirjoitusta. Toinen osa tutkimusaineistosta koostuu haastatteluista. Ensisijainen haastatteluaineisto on 14 miehen haastattelut, jotka on tehty asunnottomille ja päihdeongelmaisille miehille suunnatussa asuntolassa. Tutkimuksessa käytetään myös naisten asuntolassa ja kriminaalihuoltotyön parissa tehtyjä haastatteluja. Kaikki käytetyt aineistot ovat syntyneet tilanteissa, joissa ihmiset joutuvat usein vahvojen määrittelyjen kohteiksi. Näille määrittelyille on ominaista, että ne ovat ongelmalähtöisesti tehtyjä. Toisin sanoen tällaisen määrittelyn saaneet ihmiset luokitellaan usein kuuluviksi sellaisiin ihmisryhmiin, joihin liitetään sosiaalisia ongelmia ja ennakkokäsityksiä. Aineistoissa tuli selvästi näkyviin, kuinka merkittävässä määrin ihminen rakentaa käsitystä itsestään suhteessa siihen, millaisia määrityksiä hän ulkoapäin saa tai kokee saavansa. Ulkoapäin annetut määritelmät tuovat tullessaan kokemuksia leimatusta identiteetistä. Auttamistyöhön, ja niin myös sosiaalityöhön, liittyy aina asiakkaiden määrittelyä ja kategorisointia. Erityisen haavoittavaksi luokittelun kohteina olevia ihmisiä ajatellen asian tekee kuitenkin se, että sosiaalityön kontekstissa kategoriat ovat usein negatiivisia. Ihmiset, jotka ovat monin tavoin riippuvaisia ammattilaisten ja asiantuntijoiden avusta, eivät voi ohittaa tai suhtautua välinpitämättömästi siihen, kuinka itseä eri ammattilaiset, asiantuntijat ja instituutiot määrittävät. Koska luokitteluilla on todellisia vaikutuksia ihmisten elämään, on tärkeää, että auttamistyön ammattilaiset ovat tietoisia kategorisoinnista ja tunnistavat sen merkitykset. Käytännön työn kannalta kategorisointiin liittyvä tärkeä kysymys on yhtäältä se, onko sosiaalihuollon asiakas tai psyykkisesti sairas -leimalla ja sen tuomilla ennakkokäsityksillä vaikutusta siihen, kuinka ihmistä kohdellaan eri auttamistyön paikoissa. Toisaalta ammattilaisten on tärkeää miettiä, millaista kuvaa he ovat itse rakentamassa asiakkaistaan määritellessään, luokitellessaan ja puhuessaan heistä. Myös ammattilaiset saattavat osaltaan olla mukana leimatun identiteetin rakentumisessa. On tärkeää, että kategorioihin yleisesti liitettäviä ominaisuuksia ja ehkä vakiintuneitakin ennakkokäsityksiä tunnistetaan ja myös kyseenalaistetaan. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille vaikeassa asemassa olevien ihmisten kokemuksia. Apua tarvitsevien ihmisten, toisista ihmisistä ja instituutioista riippuvaisten vakavasti ottaminen, heidän oman asiantuntijuutensa ymmärtäminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, ovat tärkeitä kaikessa auttamistyössä. Omien kokemusten kuuleminen ja ihmisten ottaminen aidosti mukaan itseä koskevien päätösten tekoon on tärkeää. Ammattilaisten ja asiantuntijoiden tieto on merkittävää, mutta on tärkeää myös muistaa ja pitää huolta siitä, ettei ammattilaisten tieto pääse ylivertaiseen asemaan suhteessa ihmisten omiin kokemuksiin.This study examines the construction of an identity by means of personal narratives. In the study, identity is understood as something changing and constructed in interaction. A particular focus is placed on experiences of stigmatised identity and otherness and the meanings assigned to them. These issues are studied from the perspectives of mental health problems, as well as from those of homelessness and substance abuse problems, so that these phenomena provide an important context for the study. The research data clearly shows that the self-concept constructed by an individual is significantly influenced by the definitions s/he is given or experiences as being given from outside. Social constructionism provides an angle for the study in which reality is examined as being socially constructed. This brings in language as an important object of examination. Meanings which can be found in language are used to guide the analysis. Language provides a tool for studying the narrated experiences, using an understanding approach. In addition, the study has been influenced by narrative study and research connected with categories. Two sets of data are used, both of which consist of personal narratives of life and life course. The first set is formed by texts submitted to the contest Kun siivet kantavat [When Wings Carry], arranged by the Finnish Association for Mental Health in 1996. The writers of these texts describe mental health problems and mental illness on the basis of their personal experiences. The second set of research data consists of interviews. The primary interview data includes interviews with 14 men, conducted in a shelter for homeless and substance-abusing men. Additionally, interviews conducted in a women s shelter and in probation work are used. Although the data sets differ from each other in many respects, they also share certain characteristics. Both sets consist of personal narratives by individuals. Both have been created in situations where people are often subjected to strong definitions. Typically, these definitions are based on problems. In other words, people who receive such definitions are often categorised under groups associated with social problems and preconceptions. This starting point invites the individuals to present a narrative of their own outsiderness, otherness and dissimilarity, and also creates the conditions for such narratives. Because of the differences between the data sets, both sets were analysed separately, and five separate articles were written on them. The writings served as the basis of two articles. The first of them focuses on the use of metaphors as a narrative resource in a situation where the writers describe difficult personal experiences associated with mental health problems and mental illness. The article discusses passages in the narratives which describe the self as standing apart and outside, so that one s possibilities are limited by obstacles created by both the self and the outside world. The second article studies the process of dialogue between medical definitions, diagnoses, and the meanings assigned by people themselves to their mental health problems in the construction of identity. Three articles are based on interviews. In the first of these, identity is studied as constructed within clienthood. The interview narratives were strongly permeated by professional definitions and concepts concerning the clients, i.e., those interviewed for this study. The second article based on interviews focuses on the links between shelter clienthood and inability to function as parent. The shelter residents compare their personal parenting modes with the formula story of good parenthood . The third article based on interviews focuses on the fact that an identity constructed in interaction requires other people as a reflective surface. Distinguishing oneself from others and expressing one s own individuality even among other people defined as belonging to the same group is important, particularly when the group is associated with a strongly negative stigma. In the summarising chapter of the study, identity is analysed by means of the concepts of personal and social identity. When presenting narratives of themselves and their personal lives, individuals construct a personal identity. On the other hand, each of us must mirror our personal identity with the identity offered for us from outside. Thus, our personal identity is intertwined with a social identity that links us with a certain group. External definitions bring in conceptions of stigmatised identity. The stigmas come from outside and are associated with negative social identities and categories. In the study, otherness refers to individual experience of dissimilarity, outsiderness, a limited number of choices and opportunities, and inequality. In this study, otherness is an experiential concept which expresses the narrator s relationship to others, and proceeding from that, to broader communities and society, both of which ultimately consist of others. Categories are involved in experiences of stigmatised identity. Since categorisations have real effects on people s lives, it is important that helping professionals are aware of categorisation and understand its meanings. Social work is always linked with categorisation. However, thinking of the persons categorised, the phenomenon is particularly hurtful because in the social work context, categories are often negative